SeeMe- Seuratoiminnan ketterät e-työkalut osallisuuden ja hyvinvoinnin rakentajana

SeeMe-hanke

Joensuun Maila ry, Jippo ry ja Joensuun Kataja ry ovat käynnistäneet Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman yhteishankkeen. Hanke käynnistyi 1.5.2020 ja päättyy 30.4.2021.

Tiivistelmä hankekuvauksesta

SeeMe-Hanke toteutetaan kolmen urheiluseuran yhteishankkeena (Joensuun Maila ry, Jippo ry, Joensuun Kataja ry). Kyseisten urheiluseurojen junioritoiminnan piirissä on n.1000 junioria ja vaikutuspiirissä (vanhemmat, vapaaehtoiset, joukkueenjohtajat, valmentajat) n.2750 henkilöä. Joensuun Maila ry toimii päätoteuttajana, mutta kyseessä on sisällöllisesti tasa-arvoinen rinnakkaistoteutus yhdessä osatoteuttajien (Jippo ry ja Joensuun Kataja ry) kanssa.

Urheiluseuratoiminta on suosittua, mutta samaan aikaan siihen kohdistuu myös uusia vaatimuksia. Urheiluseuroista on yhä enemmän tulossa palveluntarjoajia; toiminnan tulisi vedota lapsiin ja nuoriin ja samaan aikaan vanhemmat odottavat ammattimaista toteutusta harrastusmaksujen vastineeksi. Valtaosa urheiluseuroista elää toimintavuoden kerrallaan tiukan budjettikurin alla ja resurssit ovat täysimääräisesti sidottu ydintehtävään eli lasten liikuntatoiminnan järjestämiseen ja organisointiin. Kehittämistyölle jää niukasti – jos ollenkaan- aikaa, energiaa ja taloudellista mahdollisuutta. Urheiluseurojen toiminta on teknologian käytön ja sen mahdollisuuksien hyödyntämisen osalta jäänyt vanhakantaiseksi, verrattuna esimerkiksi koulutusorganisaatioihin tai yritysmaailmaan.

Korona on globaali kriisi, joka koettelee jokaista. Urheiluseuran näkökulmasta koettelu osuu juuri haavoittuvaisimpiin kipupisteisiin, eli jo ennestään tiukalla olevaan talouteen sekä tuttujen ja turvallisten yhteisöjen haalenemiseen tai pahimmassa tapauksessa hajoamiseen. Erityisen suuri huoli kohdistuu niihin seurassa toimiviin lapsiin ja nuoriin, jotka eivät löydä kannustusta ja turvallista yhteisöä kotiolosuhteista poikkeusaikana. Osallistava seuratyö ja yhteisöjen vaaliminen vaativat poikkeusoloissa luovuutta, mutta myös nykyteknologian hyödyntämistä ja digiosaamista. Harmi vain, että juuri se digiloikka on urheiluseuroissa jäänyt lennoltaan vajaaksi, ja kehittämistoimille on suuri tarve ja tilaus.

Ilman koronaakin toimintatapoihin tarvitaan muutosta. Hankkeen toteuttavissa seuroissa toimii liki 200 valmentajaa ja joukkueenjohtajaa, ja jokainen heistä hyödyntää teknologiaa ja digitaalisia ratkaisuja jossain määrin. Ongelma on vain se, että jokainen tekee tämän omalla tyylillään ja taidoillaan, ja lopputuloksena on lukuisten eri sovellusten ja toimintatapojen sekamelska, jossa dokumentointi on jäänyt marginaaliseksi ja tätä kautta osaamisen kasautuminen vähäiseksi. Tehty työ haihtuu bittiavaruuteen, etenkin toimijoiden vaihtuessa. Hankkeen myötä luodaan seuroihin yhtenäinen digitaalinen viestintälinja, valitaan valmentajien käyttöön ajan käytön kannalta tehokkaat sovellusratkaisut ja luodaan ympäristö materiaalien kokoamiseen.

Tulevaisuuden osalta pystymme tekemään vain valistuneita arvioita, mutta koronapandemian lyhyen aikavälin vaikutuksista on pääteltävissä, että urheiluseuratoiminnassa on varauduttava myös näkökulman päivittämiseen. Kilpailu on kiinteä osa liikuntaa ja urheilua, mutta lähitulevaisuuden tärkein voitto on saada lapset ja nuoret pysymään mukana toiminnassa sekä taata tasavertaiset harrastamismahdollisuudet perheen sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Koronan jälkeen kaikki eivät tule olemaan samalla viivalla, ja osa lapsista ja nuorista voi jäädä pois toiminnasta, koska vanhemmilla ei yksinkertaisesti ole vara maksaa täysiä harrastusmaksuja. Hankkeen avulla haetaan uusia digitaalisia matalan kynnyksen ratkaisuja haavoittuvaisessa tilassa olevien lasten ja perheiden tunnistamiseen ja tavoittamiseen – ja tätä kautta auttamiseen harrastamisen jatkuvuuden takaamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Halu auttaa on suurempi kuin osaaminen, ja seuratoiminnan jatkuvuuden kannalta keskeistä on mahdollistaa palkatun henkilöstön säilyminen seuroissa, ja uuden osaamisen merkittävä lisääminen seurojen henkilöstöissä. Vallitsevaan tilanteeseen voidaan jäädä surkuttelemaan, tai sitten päätetään tulla vahvempana takaisin. Korona-pandemian kestoa voi vain arvailla, joten hankkeen osalta on perusteltua paneutua välitöntä ratkaisua vaativiin ongelmiin, mutta myös rakentaa siltaa pandemian jälkeiseen aikaan

Hankkeessa on kolme keskeistä tavoitetta: seuroissa liikkuvien lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä osallisuuden lisääminen, seuratoiminnan digitaalisten työkalujen ja osaamisen kehittäminen sekä yhteistyön ja -toiminnallisuuden edistäminen uusien kumppanuuksien avulla.

Hankkeen välittömiä toimenpiteitä ovat seurojen ydintoimijoiden kouluttaminen digitaalisten välineiden käyttöön sekä kartoittaa ja hankkia digitaaliset välineet, sovellukset ja järjestelmät helpottamaan ja mahdollistamaan yhteydenpito seurojen jäseniin sekä löytää toteutustavat lasten ja nuorten osallistamiseksi seuratoimintaan poikkeusaikana. Välittömänä toimenpiteenä on myös seurojen henkilöstön, juniorivalmentajien ja joukkueenjohtajien kouluttaminen valittujen välineiden, sovelluksien ja järjestelmien käyttöön. Siltavaiheen toimenpiteinä on luoda seurojen käyttöön virtuaalinen seura-/oppimisympäristö sekä tutustua ja oppia hyödyntämään uutta teknologiaa sisällöntuotossa ja seuravalmennuksessa sekä yhteistyön ja -toiminnallisuuden edistäminen uusien kumppanuuksien avulla.

Hankkeen lyhyen aikavälin tulos on, että seuroihin on luotu e-työkalut lasten, nuorten ja vanhempien osallistamiseen seuratoimintaan ja tätä kautta mahdollisimman moni lapsi ja nuori pysyy mukana harrastuksessa. Lisäksi toteutetaan urheiluseurojen digiloikka: seuroihin on luotu selkeä läpi seuran kulkeva linja digitaalisten järjestelmien ja sovellusten käyttämiseen ja teknologian hyödyntämiseen, kehitetty seuratoimijoiden digiosaamista ja synnytetty uudenlaista osaamista. Seurojen valmentajat ovat osallistuneet koulutuksiin ja ottaneet ajan käyttöä tehostavat e-valmennuksen työkalut käyttöön ja perinteisen yhteisharjoittelun rinnalle on luotu lapsia ja nuoria osallistava ja puhutteleva virtuaalinen seura-/oppimisympäristö, johon myös seuratoiminnot keskitetään. Virtuaaliseen seura-/seuraympäristöön on luotu myös matalan kynnyksen kanava haavoittuvaisessa tilanteessa olevien lasten ja perheiden tunnistamisen ja tavoittamisen tueksi. Lisäksi seuroilla on digitaalinen harjoitepankki helppokäyttöisellä alustalla, josta harjoitteiden ja videoleikkeiden jakaminen ja hyödyntäminen on helppoa. Hankkeen myötä seurojen ympärille muodostuu myös merkittävää lisäarvoa antava asiantuntijaverkosto.

Hanke sisältää moniammatillista osaamista, ja on erittäin todennäköistä, että digitaalisen osaamisen ja teknologisen ymmärryksen kasvu urheiluseuroissa tulee synnyttämään täysin uudenlaista urheiluseuratoimintaa: enemmän nuorten näköistä, osallistavampaa ja vuorovaikutukseltaan rikkaampaa – ja esim. sisällöntuoton näkökulmasta kiinnostavampaa ja markkinoivampaa. Perusteltu skenaario on, että hanke toimii alkusysäyksenä urheiluseuratoiminnan laajemmalle päivitykselle. Hanke tulee kerryttämään osaamista ja synnyttämään sisältöä, jolla on myös tuotteistamisarvoa. Koronapandemian myötä urheiluseurojen on kehityttävä ja kehitettävä myös uusia ansaintatapoja olemassaolonsa turvaamiseksi. Merkittävä tulos on myös seurojen ja koulutusorganisaatioiden sekä nuorten tukipalveluja tuottavien toimijoiden välisen yhteistoiminnan syventyminen. Hankkeen tulokset ja kokemuspääoma jaetaan maakunnan muille urheiluseuroille Urheiluakatemian, Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n ja lajiliittojen valmentaja- ja seuraverkostojen kautta.