Yhteenveto kaudesta 2018: Kolmosen porteilta pronssille

Kiitos kaudesta 2018! Kuva: Marko Pennanen.

Jippo on saanut kauden 2018 päätökseen, ja voisiko sanoa hyvään sellaiseen. Sarjataso oli Suomen kolmanneksi korkein eli Kakkonen, joka oli jaettu kolmeen lohkoon. Jippo pelasi A-lohkossa, mikä oli koottu pääasiassa Kaakon ja Etelän joukkueista. Kauden jälkeen sarjataulukko näyttää tältä, Jippo sijoittui tasaisessa lohkossa kolmanneksi jääden lohkon voittaneesta Myllykosken Pallosta vain kolme pistettä.

 

Pitkä talviharjoittelu

Joukkue aloitti oman 11 kuukautta kestäneen kautensa marraskuun alussa. Valmennusvastuun kokonaan yksin kaudella 2017 kantanut Jouni Lehtimäki sai valmennustiimiinsä täydennystä apuvalmentaja Sasa Anttilaisen ja maalivahtivalmentaja Jussi Nevalaisen myötä. Marras-joulukuussa joukkueen mukana harjoitteli paljon pelaajia, sillä mukana olivat uusien testipelaajien lisäksi myös monet B-junioreista yli kasvaneet pelaajat. Joukkueella oli vuodenvaihteessa 21 pelaajasopimusta, joista merkittävimpänä mainittakoon joulun alla kirjoitettu sopimus toiminnanjohtaja / pelaaja Timo Tahvanaisen kanssa. Talven harjoittelu jatkui tammikuussa myös harjoitusotteluiden muodossa, kun Kuopio-Hallissa kohdattiin KuFu-98. Tässä ottelussa ensimmäiset esiintymisensä Jipon paidassa tekivät mm. Jirko Sorsa, Tommi Tainio ja Ville Teräsranta. Mikkelin Pallokissoista Joensuuhun tullut Teräsranta loukkaantui tammikuun lopussa ja hän tuli lopulta täyteen kuntoonsa vasta kesän aikana. Joukkueessa asetettiin tulevalle kaudelle tavoite sijoittua kolmen joukkoon, sekä olla vähiten maaleja päästänyt joukkue Kakkosen A-lohkossa.

Jippo pelasi talven aikana yhteensä 9 harjoitusottelua, joiden saldona oli 6 voittoa (KajHa, STPS, Warkaus JK, Sudet, FCV ja PK-37) ja 3 tappiota (SC KuFu-98, PK-37 ja PEPO). Omassa turnauksessa Joensuu Areenalla kohdattiin STPS ja Warkaus JK. Tässä turnauksessa Jippo esitteli kotiyleisölleen uuden kovan luokan pelaajahankintansa, Veikkausliigan maalikuningas Irakli Sirbiladzen. Georgialaisen maalipyssyn kausi jäi lopulta torsoksi, sillä kahteen otteeseen loukkaantunut mies pystyi pelaamaan vain kaksi sarjaottelua (2 maalia). Harjoitusotteluista neljä viimeistä pelattiin Kakkosen joukkueita vastaan ja ne antoivat Jipolle hyvät lähtökohdat kohti sarjakauden aloitusta. Joukkue harjoitteli koko talven pääasiassa 5 yhteisen tapahtuman rytmillä: 3-4 palloharjoitusta, yksi fysiikkaharjoitus ja mahdollisesti yksi ottelu. Monelle pelaajalle harjoituskertoja kertyi toki enemmän omatoimisen voimaharjoittelun ja huoltavan harjoittelun myötä. Nuoremmat pelaajat kävivät 3 kertaa viikkoon myös Akatemian aamuharjoituksissa.

Jippo siirtyi harjoittelemaan ulos Utran tekonurmelle 1. huhtikuuta. Vaikka kentän kunto ei ole nykyisellään enää kovinkaan hyvä, niin Areenaa isompi tila mahdollisti joukkueelle paremmat harjoitteluolosuhteet. Harjoituskauden viimeinen ottelu pelattiin kaksi viikkoa ennen sarjakauden avausta sarjan ennakkosuosikin Lappeenrannan PEPO:n vieraana. Vaikka tästä ottelusta tuli 2-0 -tappio, niin tuntui, että jokainen joukkueesta oli valmiina aloittamaan kauden. Tulomatkalla hitsattiin Jippo-henkeä kohdalleen pienen maakuntamatkailun merkeissä, onnistui!

Kauden kulku: käynnistelyä – suvantovaihe – kaasua

Kausi alkoi kotiottelulla huhtikuun lopussa, kun vieraaksi saapui sarjaan lopulta ranskalaisen visiitin tehnyt Laajasalon Palloseura. Jipon alkukausi oli varovainen käynnistys uuteen sarjatasoon. Juhannukseen saakka pelatussa 10:ssä ottelussa Jippo hävisi ainoastaan kaksi kertaa, mutta voittoja tuli vain kolme. Joukkue ei siis ollut vielä valmis voittamaan, vaan useiden otteluiden hallinnasta huolimatta päädyttiin vähämaaliseen tasapeliin (5 tasapeliä).

Keskelle kautta Jipolla osui suvantovaihe, jossa joukkueen peli oli neljän pelin ajan hieman sekaisin. Kesäkuun lopussa kotikentällä voitettiin vielä Nurmijärven Jalkapalloseura, mutta sen jälkeen joukkueen kauden pahin pelillinen mahalasku tuotti kaksi peräkkäistä tappiota (MyPa ja MP). Etenkin MyPa-ottelu Mehtimäen tekonurmella oli joukkueelta todella vaisu asenteellisesti, vieraissa MP-ottelun toisella jaksolla joukkueen peli taas romahti johtoasemasta.

Loppujen lopuksi haastavan kauden hyväksi kääntänyt loppukauden jakso kesti kahdeksan viimeistä ottelua. Gnistan-ottelu vieraissa oli huonon vaiheen jälkeen lähtökohdiltaan erittäin haastava, sillä poissa oli koko alkukauden pelannut Jipon alakerta Aapi HelvelahtiTuomas KettunenAntti Åke. Jippo siirtyi pelaamaan tähän otteluun neljän alakerralla, kun maajoukkueessakin esiintynyt Suomen mestari Tahvanainen otti vasemman, ja viime kaudella MiPK:ssä hienon kauden pelannut Teräsranta oikean puolustajan paikan. Ottelu oli jo päättymässä tappioon, kunnes yksi Jipon tämän kauden parhaista pelaajista Miko Mäkirinne näytti omaa 1v1 -osaamistaan ja laittoi itse hankitun pilkun jälkeen pallon maaliin. Tästä neljän alakerran muodosta ei sitten loppukauden aikana luovuttakaan, sillä Jipon tahtotasuri Gnistanin vieraana käänsi joukkueen kelkan.

Jippo porskutti viimeisestä kahdeksasta ottelusta komean saldon: kuusi voittoa, yksi tasapeli ja yksi tappio. Etukäteen moni ei laskenut Jipolle pisteitä kahdesta kärkiottelusta Oulunkylässä ja sitä seuranneesta Karjalan Herruudesta Lappeenrannan PEPO:a vastaan. Jippo kuitenkin pärjäsi Gnistan-tasurin jälkeen myös Lappeenrannassa; joukkueen kapteeni Åke survoi voittomaalin ottelun viime minuuteilla verkkoon. Jippoon loppukaudeksi siirtynyt ja tärkeäksi pelaajaksi näljällä maalillaan noussut Aleksi Ikonen pelasi PEPO-ottelussa ensimmäisen kerran Jipon paidassa.

Jippo ei ollut saanut koko kauden aikana yhtään kertaa kahta voittoa putkeen, joten kotiottelussa lopulta hienon kauden pelannutta Järvenpään Palloseuraa vastaan oli yksi tavoite. Pisteet jäivät kuitenkin ottamatta ja kopissa todettiin ottelun jälkeen kauden ainoan tavoite olevan enää sarjapaikan säilyttäminen.

Mutta kummasti tilanteet vain muuttuvat, kun voitat neljä ottelua putkeen: sarjapaikka varmistui kolme kierrosta ennen kauden päätöstä ja viimeisellä kierroksella oli kuin olikin matemaattisesti mahdollista voittaa koko sarja. Kausi päättyi Klaukkalassa NJS:sää vastaan upeasti viidenteen peräkkäiseen voittoon ja Jippo nousi sen myötä sarjassa kolmanneksi.

Jalkapallokulttuuri Jipon ympärillä

Jippo keräsi kolmen ensimmäisen kotiottelun aikana mukavasti yleisöä (343, 413 ja 395), ja otteluissa oli joukkueen sisältä ja katsomosta kuultuna hyvä tunnelma. Vielä kotikentällä Lappeenrannan PEPO:a vastaan Keskuskentän kauden korkkauksessa oli 420 katsojaa. Loppukautta kohden yleisömäärät pienenivät, johon saattoi johtaa meidän hetkellinen putoaminen kärkipään kelkasta. Meillä on uskollinen kannattajaryhmä JNS Rednecks, mutta emme ole teihin tyytyväisiä: missä olitte niissä kolmessa vierasottelussa, joissa teitä etsittiin katseella kentän laidoilta? Tosiasiassa, olette tukeneet pelaamistamme upeasti. Emme voisi olla kiitollisempia siitä, kuinka uskollisesti kierrätte katsomassa otteluitamme ympäri Suomea. Kahden henkilön kannattajaryhmä Keravan tekonurmen katsomossa ei ehkä ole se isoin, mutta kyllä se silti oli äärimmäisen uskottava. Kiitos teille Rednecks!

Kotiottelussa Mikkelin Pallokissoja vastaan Jippo esitti ehkä kauden parasta tekemistään, erittäin hallittu 3-0 -kotivoitto siivitti myös katsojamme pitämään ääntä kentän laidalla. Enempää ei varmaan voi katsomolta pyytää, kuin toimivia vinkkejä pelaamiseen. Tinke Tahvanainen laukoi pallon suoraan maaliin kulmalipun tuntumasta lähteneestä vapaapotkusta, koska selän takaa katsomosta annettiin vinkkiä maalivahdin sijoittumisesta ja etutolppamiehen puuttumisesta. Oli hienoa nähdä otteluissamme enemmän Jipon junioreita, kuin ehkä aikaisempina vuosina. Jalkapallokulttuuri Joensuussa ja Jipon ympärillä on ollut viime vuodet nousussa, mutta töitä on edelleen tehtävä ja paljon. Mitä enemmän jokainen ihminen on valmis omassa roolissaan jalkapallon ja Jipon eteen antamaan, sitä mukavamman yhteisön me itsellemme luomme.

Jouni Lehtimäki 16 vuotta Jipossa – KIITOS!

Päävalmentaja Jouni Lehtimäki päätti oman kolmen vuoden mittaisen päävalmentajan pestinsä tähän kauteen, mitä kaudesta 2018 jäi valmentajan käteen.

”Ihan ok alku, sitten nihkeää, mutta helkkarin hyvä loppu. Jos hyvä loppu olisi alkanut aiemmin tai jos kausi olisi kestänyt pidempään, niin valmistautuisimme tällä hetkellä karsintapeleihin. Tavoitteistamme toinen toteutui ja toinen ei, lisäksi hävisimme sarjassa toiseksi vähiten otteluita. Tämä oli mukava kausi, koska itselle jäi tunne äärimmäisen hyvästä joukkuehengestä. Henki tulee pelaajistosta, se tulee kapteenistosta ja se tulee meistä valmentajista. Korostan apuvalmentaja Sasa Anttilaisen positiivista asennetta joukkueessa olemiseen.”

Jouni Lehtimäki sai 20 ihmistä puhaltamaan yhteen hiileen, ja se oli valmentajana yksi hänen vahvuuksistaan. Joukkueessa vallitsi hyvä vuorovaikutus ja huumori, joiden läsnäolo joka joukkueessa ei ole itsestäänselvyys.

”Minulle itselleni merkittävimpiä pelaajia Jipossa ovat olleet Tuomas Kettunen, Aleksi Nissinen, Väinö Häkki ja Niko Niemeläinen. Olen saanut valmentaa heitä vuodesta 2010 saakka ja saanut nähdä heidän kehityksensä. Nyt tällä kaudella heistä etenkin Tume ja Allu olivat meille äärimmäisen tärkeitä pelaajia. Myös Miko Mäkirinne löysi tällä kaudella jotain lisää itsestään, sillä hän osoitti nyt viimeistään olevansa kova pelimies liiton sarjoihin. Hän pärjäisi tällä hetkellä aivan yhtä isossa roolissa vaikka Ykkösessäkin. Jikke oli meille tärkeä hankinta, samoin muut Joensuun ulkopuolelta tulleet Tommi Tainio ja Ville Teräsranta. Jippo-pelaajia viimeisen päälle.”

Lehtimäki on ollut Jipon päävalmentajana kaudet 2016-2018, mutta harva tietää Jonen vaikuttaneen seurassa sen ensimmäisestä toiminta vuodesta lähtien.

”Olen ollut Jipon toiminnassa ensimmäisestä kaudesta 2002 lähtien, jolloin pelasin edustuksessa Kakkosta. 2003 pelasin alkukauden ja loppukaudelle otin valmennusvastuun. 2004 pelasin Lehmon Pallossa Kakkosta ja toimin myös joukkueen apuvalmentajana, eli silloin en ollut Jipon mukana. Vuonna 2005 toimin ensimmäisen kerran edustuksen joukkueenjohtajana, ja siinä roolissa menikin vuoteen 2012 saakka. 2013 aloitin seuran toiminnanjohtajana ja noita hommia tein 3 vuotta. Sen jälkeen olenkin sitten toiminut päävalmentajana.”

Lehtimäki on nähnyt 2001 perustetun Jipon toiminnassa lähes kaiken mahdollisen. Ensi kaudelle joukkueen valmennusvastuu vaihtuu, ja Lehtimäen päällimmäisenä ajatuksena on ottaa etäisyyttä jalkapallosta.

”Paljon unohtumattomia hetkiä, mutta myös paljon hankalia asioita. Ei tämä aina ole ollut niin helppoa, miltä se saattaa ulospäin näyttää. Siitä saan kuitenkin olla tyytyväinen, että olen saanut nähdä Jipon menevän eteenpäin seurana ja joukkueena. Kun tulin Lahdesta Joensuuhun aikoinaan, niin olin järkyttynyt Joensuun jalkapallon ja sen ympärillä olevan toiminnan tasosta. Tärkeimpänä antina näiden vuosien aikana ovat toivottavasti koko loppuelämän kestävät ystävyyssuhteet eri rooleissa Jipon parissa työskennelleiden ihmisten kanssa. Jippo on tarjonnut minulle mahdollisuuden kehittyä seuratoimijana ja valmentajana. Olen kiitollinen vuosistani Jipossa ja toivon seuralle kaikkea hyvää myös jatkossa.”

Viime kauden päättävä yhteenveto päättyi sanoihin ”nousujuna on saapunut päätepysäkille – nyt katse tulevaan”. Tulevaan katsottiin ja kaikki meni hyvin, tavoitteeseenkin päästiin. Lienee ajankohtaista asettaa ensi kaudelle kovempi tavoite.