JIPPOn edustusjoukkueen osalta käännettiin kauden alkumetreillä täysin uusi sivu. Operatiivinen toiminta kulkee jatkossa vanhan ry:n sijaan Joensuun Edustus jalkapallo Oy:n alla. JIPPO tiedotti uudistuksen taustoista jo aiemmin helmikuussa.
Edustusjoukkueen toimintaan saatiin kovaa osaamista jalkapallon ja yritystoiminnan alueilta, kun sekä Juha Maaranen että Kari Kuikka lupautuivat mukaan tuoreen osakeyhtiön hallitukseen. Hallituksen puheenjohtaja Maaranen ja varapuheenjohtaja Kuikka vastasivat talvilomakiireiden keskellä kuuteen kysymykseen omista taustoistaan ja joensuulaisen jalkapallon tulevaisuudesta.
Kerro itsestäsi ja taustoita hiukan tapahtumien kulkua sen osalta, miten lopulta päädyit nyt perustetun Joensuun Edustus jalkapallo Oy:n hallitukseen?
Juha Maaranen: Olen JiiPee-84:n kasvatti. Siirryin JIPPOon seurojen yhdistyttyä. Jatkoin JIPPOsta JoPSiin ja siellä kului sitten seuraavat reilut kymmenen vuotta. Pääosin toimin tämän ajan valmentajan roolissa. Yhden JoPS-kauden ajan toimin myös kaksoisroolissa JIPPOn A-junioreiden valmentajana. Viitisen vuotta sitten lähdin muihin hommiin käynnistämään yritystoimintaa, ja jalkapallopuoli jäi hetkellisesti sivuun.
Olen Karelia Artesaani Oy:n yrittäjä ja toimintaamme kuuluvat Kukkolan Tilalla Karhunmäessä sijaitseva BBQ Karelia ravintola ja juhlatila sekä Maalaisleipomo Ilomäki. Ravintola järjesti VIP-puolen cateringin JIPPOn viime kauden otteluihin ja samassa yhteydessä kävimme “Tinken” (JIPPOn toiminnanjohtaja Timo Tahvanainen) kanssa keskusteluja. Nämä keskustelut vetivät minut takaisin mukaan seuran toimintaan. Kun takana on jo parikymmentä vuoden ajanjakso joensuulaisessa jalkapallossa, niin aika helposti tämän homman pariin palaa takaisin. Hallituksen päätöksellä minut valittiin nyt perustetun uuden osakeyhtiön puheenjohtajaksi. Kalenteri on nykyään aika tukossa, sillä puolisoni kanssa pyöritämme kahta liiketoimintaa ja perheeseeni kuuluu myös kolme lasta.
Kari Kuikka: Olen syntynyt vuonna 1985 Joensuussa. Nuoruuteni vietin Ylämyllyllä, ja olen Ylämyllyn Yllätyksen kasvatti. Joukkueeksi vaihtui C-junnuissa Ratanat, ja sitä kautta olin seurassa mukana JIPPOn perustamisvuonna. Vuonna 2004 nousin edustukseen, ja pelit jatkuivat seurassa vuoden 2008 loppuun saakka. Loppukauden 2008 ja alkuvuoden 2009 ajan pelasin jenkeissä. Paluu JIPPOon tapahtui syyskaudeksi 2009. JIPPO-ura loppui 2010, mutta sen jälkeen pelejä tuli vielä aika paljon mm. pääkaupungin seurojen HIFK:n, Gnistanin, Kiffenin ja ruotsalaisen Mariehem SK:n sekä Täfteå SK:n riveissä.
JIPPO on aina ollut tärkeä seura itselleni ja joskus olen kohdannut JIPPOn myös vastustajana. Myös “Tinke” on ollut aina hyvä kaverini. Pelasimme jo junioreina vastakkain ja myöhemmin yhdessä JIPPOn edarissa. Ajan mittaan olemme sparrailleet hänen kanssaan eri jutuista. Olinkin luvannut Tinkelle tulla auttamaan asioissa sitten, kun JIPPO nousee liigaan. Tinke soitti jo viime kesän jälkeen ja kertoi osakeyhtiön asioista, hallituksen kasaamisesta ja siitä, minkälaista osaamista hallitukseen etsitään. Mietin lopulta vain vähän aikaa saamaani ehdotusta, sillä JIPPOn auttaminen oli ollut jo kauan takaraivossa. Jalkapallo on antanut niin paljon itselleni elämän aikana, että kuluneen kauden jälkeen taputeltiin oma rooli hallituksessa kuntoon.
Asun Vantaalla ja vedän Fazerilla kansainvälistä myyntiyksikköä. Paljon matkustamista tulee jo pelkästään töiden takia. Talvella harrastan hiihtoa ja kesällä tulee pelattua futista vitosdivarissa ja ikämiehissä pari peliä viikkoon. Jalkapallo on meillä myös kotona keskiössä, sillä avovaimoni (Helmareiden Tuija Hyyrynen) lopetti kesän EM-kisojen jälkeen oman pelaajauransa. Siviilielämä kuluu pitkälti pääkaupunkiseudulla, mutta myös Pohjois-Karjalassa tulee käytyä vanhempia, sukulaisia ja kavereita tapaamassa.
Juhan vastuualueena hallituksessa ovat tapahtumat ja ulkopuolinen liiketoiminta, kun taas Karin leiviskänä on seuran urheilutoiminta. Mitä tämä työ pitää sisällään?
JM: Tällä hetkellä vasta aloitamme hommia. Ensin meidän on kartoitettava se, missä mennään, ja mitä on tehty ennen. Ottelutapahtuma on sellainen asia, mihin meidän pitää paneutua nopealla aikataululla ja miettiä sen kehittämistä olemassa olevien resurssiemme kautta. Vuosittain tehtävästä seurakyselystä olemme saaneet hyvää tukea ottelutapahtuman kehittämiseen. Mehtimäen puitteet asettaa rajoitteita kehittämiselle, mutta meidän pitää vaan tehdä ne asiat hyvin olemassa olevat olosuhteet huomioiden. Lisäksi meillä on jo olemassa olevaa liiketoimintaa katujunan ja jäätelökioskin muodossa. Korvat ja silmät pidetään jatkossa auki kaiken sen suhteen, että mitä pystytään kehittämään JIPPOn värien alla. Ja toki tuon oman vastuualueen lisäksi minun pitää puheenjohtajana olla kartalla siitä, mitä seuran muilla eri osa-alueilla tapahtuu. Ei se ainakaan haitaksi ole, vaikka pystyisin antamaan aikaa operatiivisen puolen käyttöön.
KK: Urheilutoiminta on laaja käsite. Päävalmentaja Mikko Hallikainen kantaa päävastuun urheilullisesta suoriutumisesta sekä joukkueen kasaamisesta. Itse olen tässä yhtälössä Mikon aisapari ja sparraaja. Minun tehtäväni on kehittää taustalla pyörivää prosessia. Sen kannalta on tärkeää siirtyä reagoinnista ennakointiin. Toiveenani on esimerkiksi se, että kauden 2024 joukkueen kasaaminen olisi jo hyvässä vauhdissa, kun kauden 2023 joukkue on valmis. Meidän pitää miettiä jo etukäteen, mihin tarvitsemme vahvistuksia, ja mistä me etsimme uusia pelaajia. Prosessissa on tärkeä löytää JIPPOn oma toimintatapa ja kirjata se ylös.
Mitkä näet olevan joensuulaisen jalkapallotoiminnan tämän hetken suurimmat mahdollisuudet? Entä akuuteimmat uhat?
JM: Ehkä meillä mahdollisuudet on siinä, että edustusjoukkueen päivittäinen toiminta on tunnustetusti hyvällä tasolla. Vaikka nyt päävalmentaja vaihtui, niin kilpailullinen toiminta on ollut kovalla tasolla ja siellä se taso myös pysyy. Noin muutoin häviämme olosuhteissa, ja etenkin Mehtimäki ja sen jalkapallopuolen puutteet aiheuttavat ongelmia. Moni pelaaja etsii parempia olosuhteita kuin mitä meillä on tarjota. Pelaajamarkkina on aika kapea, ja olosuhteet pitäisi olla paremmassa kunnossa, jos meinattaisiin susirajalle saada lisää vetovoimaa. Talvella Rantakylän Hope Areena antaa hyvät puitteet tekemiselle, mutta lisää satsauksia tarvitaan tästäkin huolimatta. Pelaajatuotannossa omavaraisuusasteemme on korkea, ja näin se on myös jatkossa. JIPPO-junioreissa tehdään hyvää työtä ja se onkin elinehto menestykselle. Mutta yhtälailla tärkeää on se, että koko maakunnan alueelta saadaan kartoitettua JIPPOlle potentiaaliset pelaajat. Esimerkiksi Ylämyllyn Yllätys ja LehPa tuottavat maakunnan jalkapallon osalta merkittävän määrän pelaajia ja yhteistyön tulee olla joustavaa, sillä meillä ei ole vara hukata yhtään talenttia. Mutta jos lyhyesti summataan, niin uhkana ovat olosuhteet. Mahdollisuuksia on lukemattomasti, kunhan uhkakuvat ensin poistuvat.
KK: Aloitan uhista. Resurssit ja niiden puute on meidän suurin haasteemme. Tätä rikkinäistä levyä on soitettu jo silloin, kun itse pelasin joukkueessa. Uhka on myös se, jos jämähdämme Kakkoseen pitemmäksi aikaa. Silloin potentiaalisten pelaajien houkuttelu vaikeutuu kausi kauden jälkeen. Sarjatason säilyessä samana olosuhteiden kehitys todennäköisesti hidastuu tai pahimmassa tapauksessa pysähtyy. Nämä seikat on nyt osin huomattu jo tähän kauteen valmistautumisen osalta. Mahdollisuuksina näen sen, että talven harjoitteluolosuhteet ovat yhtä hyvät ellei jopa paremmat kuin pääkaupunkiseudun Kakkosen jengeillä. Näen mahdollisuutena myös sen, että vaikka emme ole tällä hetkellä välttämättä kenenkään pelaajan pääteasema, niin JIPPO pystyy houkuttelemaan näytönhaluisia pelaajia Ykkösen nousukahinoihin pelaavaan joukkueeseen. Tämä on hyvä paikka pelata niin nuoremmille ja vanhemmille pelaajille, jotka tavoittelevat urallaan pelipaikkaa liigan joukkueista. JIPPOn toimintaympäristö on perheenomainen: meillä on hyvä valmennus ja perinteisesti korkea joukkuehenki.
Lepuuta hetki silmiäsi tässä välissä JIPPOn verkkokaupassa ja tsekkaa uusi, upea vapaa-ajan vaatteiden mallistomme!
Yhteistyötä tehdään jo LehPan suuntaan farmitoiminnan muodossa. Olisiko vielä nykyistä suuremmasta yhteistyöverkostosta alueen jalkapalloseurojen kanssa enemmän hyötyä siinä, että pääosin paikallisista pelaajista koostuva joukkue pelaisi tulevina vuosina ehkä jopa Veikkausliigaa?
JM: Toki tavoitetasona on yhteistyö, mutta omissa seuroissa toimijat tietävät parhaiten kyseisen seuran tilanteen sekä kehitystarpeet. JIPPOn tehtävänä on kuunnella asioita muiden alueen seurojen suunnalta. Nykyään toimii jo aika hyvin se, että maakunnan alueen pelaajat hakeutuvat vahvasti JIPPOn mukaan. Jos katsoo esimerkiksi pelaajapakkaamme tälle kaudelle, niin meillä on kasassa vahvasti koko Pohjois-Karjalan joukkue. En itse näe maakunnassa enää sellaista 10-15 vuoden takaista meininkiä, että vain oman seuran etua ajetaan mustasukkaisesti. Voimavarojen keskittäminen auttaa kaikkia seuroja, niin maakunnan ykkösseuraa kuin myös kasvattajaseuroja. Fakta on kuitenkin se, että tälle talousalueelle mahtuu kuitenkin vain yksi lippulaiva. JIPPO on ottanut vastuun siitä roolista. Kävisimme mielellämme keskusteluja muiden seurojen kanssa siitä, miten seurojen yhteistyötä voitaisiin syventää pelaajatuotannon ulkopuolella. Tämän maakunnan seuroissa on kuitenkin iso määrä osaavia tekijöitä ja kaikilla sama tahtotila nostaa Pohjois-Karjalan jalkapalloilun tasoa.
KK: Tätä yhteistyötoimintaa eri seurojen kanssa pitäisi mielestäni vahvistaa. Eikä pelkästään Pohjois-Karjalan alueen seurojen kanssa, vaan esimerkiksi vaikka Savonlinnan alueen suunnalla. Systeemin pitää toimia vielä paljon paremmin, että pystymme luomaan kontaktit naapuriseuroihin ja tunnistamaan talentit. Meidän pitää olla seura, joka antaa näille lähialueiden pelaajille mahdollisuuden ottaa seuraava askel urallaan. Ja jos JIPPOssa käy testissä paikkakunnalle vastikään muuttanut pelaaja, joka ei ole meille syystä tai toisesta sopiva pelaaja, niin voimme tarjota tätä pelaajaa esimerkiksi yhteistyöseura LehPaan. Totta kai haluamme katsoa lähialueen seuroja ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia isommin, ja tämän täytyy olla toimintatapa tulevaisuudessa.
Joensuu on vahva ja perinteinen palloilukaupunki – näetkö mahdollisuuksia lajirajat ylittävälle yhteistyölle?
JM: Totta kai se on tärkeää, että pyritään tekemään esimerkiksi otteluasioissa yhteistyötä. JoMan kanssa meillä on vain yksi päällekkäinen peli ensi kaudella. Tämä on minimivaatimus seurojen yhteistyön osalta, että pystytään sopimaan otteluiden aikatauluista omien vaikutusmahdollisuuksien puitteissa. Joensuu ei ole kuitenkaan poikkeus näissä lajirajoja ylittävän yhteistyön ajatusten kanssa, sillä jostain syystä sitä on kovin haastavaa saada toimimaan. Jokaisella on oma ajatuksensa esimerkiksi olosuhteiden osalta ja kun toimitaan samalla toimialalla, niin haasteeksi tulee muokata omia intressejä yhteisiksi tavoitteiksi. Tähän pureudutaan varmasti jatkossa tarkemmin ja keksitään yhdessä keinoja nostaa urheilukaupunki Joensuun brändiä. Ja onhan meillä jo nyt henkilöiden kautta yhteistyötä, kun meidän ottelutapahtumissa mukana oleva Tomi Saali on vahvasti JoKP:n toiminnassa mukana. Seuran henkilöstö on varmasti sellainen osa-alue, jonka osalta seurojen yhteistyötä voidaan syventää jatkossa.
KK: Joensuu on niin perinteinen palloilukaupunki eri lajeissa, että mahdollisuuksia varmasti löytyy nyt ja myöhemmin esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin osalta. Pahimmillaan kolme joukkuetta on pelannut samaan kellonaikaan, mutta nykyään tilanne on parempi. Joensuu brändäytyy vahvasti useampaan seuraan, ja pääsarjaseuroilla on vakaa asema Joensuussa. Yhteistyö ei ole mikään mahdottomuus, jos seurojen välille löytyy yhteinen tahtotila. Urheilupuolella meidän pitää saada oma tekeminen vietyä seuraavalle tasolle, ja meidän on pystyttävä luomaan toimiva rakenne tulevina kausina, jotta voidaan ottaa askelia myös muiden lajien kanssa toteutettavissa yhteistyökuvioissa.
Millaisena näet JIPPOn tilanteen vuonna 2030?
JM: Jos lähdetään liikkeelle nykyhetkestä, niin fakta on se, että olosuhteet tuskin antavat periksi edes Ykkösen lisenssiin tällä hetkellä. Mehtimäen fasiliteettien parantaminen on nyt ehdoton ykkösasia. Viime visiitti Ykkösessä pelattiin poikkeusluvalla, eikä ole mitenkään selvä juttu, että saisimme poikkeusluvan taas seuraavalla kerralla. Se on raaka fakta. Joensuun kaupunki on lähtenyt hankkeen kautta brändäämään urheilukaupunki Joensuuta, mutta jalkapallon olosuhteet eivät vastaa tuota brändiä. Jalkapallo on lisensseissä mitattuna kaupungin suurin laji, ja samalla se on myös Suomen suurin laji. Meidän urheilupuolen menestys luo ongelman kaupungille, sillä nousun tapahtuessa huomataan, että kyseinen brändi on rakennettu suon päälle. Parhaillaan keskustellaan Mehtimäen pukukoppien rakentamisesta, ja JIPPOn tahtotilana on saada tulevan stadionin päätyrakennus, joka täyttäisi monelta osin Ykkösen lisenssivaatimukset. Kaupunki puhuu 600 000 euron investoinnista, ja tarve olisi 1,5 miljoonan euron investoinnille. Kaupunkirakentamisesta puhuttaessa ei ole kyse isoista eroista. Kaupungin päättävissä elimissä arvostuksen puute lajia kohtaan näkyy turhan selvästi, vaikka virkamiestasolla on aistittavissa aitoa halua jalkapallon olosuhteiden eteenpäin viemiseen. Voi olla, että JIPPO ei ole riittävän selvästi saanut esitettyä olosuhteiden vaikutusta liikuntaan ja urheiluun koko maakunnan tasolla. Minulla on kaikesta huolimatta vahva usko tulevaan. Onhan Joensuu nykyisin Palloliiton kumppanuuskaupunki. Vaikka tästä haetaan todennäköisesti positiivista näkyvyyttä kaupungille, niin uskoisin sen tuovan Palloliiton osalta vähän paineistusta kaupungille korjata epäkohtia olosuhteissa. Se fakta, että viime kauden viimeisessä JIPPOn kotipelissä oli paikalla ilman sirkustemppuja n. 1000 katsojaa, ei saa olla ihan merkityksetön asia olosuhteista päätettäessä.
Jos mennään unelmiin vuoden 2030 osalta, niin Mehtimäellä on otteluissa paikalla reilu 2000 hieman hullua pohjoiskarjalaista todistamassa Susirajan Ihmettä. JIPPO pelaa Veikkausliigaa, ja maakunnan omat pelaajat ovat edelleen vahvasti edustettuna kentällä. Yhteistyökumppanit viettävät VIP-tiloissa aikaa ja nauttivat yhdessä kaupungin ja Palloliiton edustajien kanssa samppanjaa ja mansikoita, kun JIPPO taistelee KuPSin kanssa alueen herruudesta. Ehkä tätä ennen mietitään kuitenkin kuntoon se, että missä vierasjoukkue käy suihkussa toukokuisena lauantaina kello 16:00 pelattavan ottelun jälkeen.
KK: Tavoite pelata Veikkausliigaa pitää olla takaraivossa jatkuvasti. Toivottavasti Mehtimäestä muodostuisi kodikas kotipesä, jossa muutama tuhat katsojaa käy katsomassa Veikkausliigan pelejä. Se on oma toive, ja se olisi hienoa joensuulaiselle jalkapallolle ja Pohjois-Karjalalle. KuPS:ia vastaan tärkeä ottelu ja mökki täynnä – mikä sen hienompaa! Mutta totta kai pitää olla realistinen, ja pelataan jalkapalloa sillä tasolla, minkä meidän silloiset resurssit mahdollistaa. Mutta aina pitää pyrkiä eteenpäin, ja Veikkausliigan pitää olla tavoite. Ja oli sarjataso mikä tahansa, niin toivottavasti oma ja lähialueiden juniorituotanto olisi niin hyvä, että joukkue koostuisi pääasiassa omista pelaajista.
Kaudella 2023 JIPPOa on helppoa seurata kotona. JIPPO pelaa kymmenen yhdestätoista kotipelistään lauantaisin. Lisäksi pelikalenterissa on Ilosaarirockia edeltävän viikon keskiviikkoon sijoittuva kotipeli. Kesä-heinäkuun kuumimmalla mökkikaudellakin kotipelejä on vain kolme kappaletta. Käy siis nappaamassa verkkokaupastamme kausikortti kaudelle 2023!