Eletään huhtikuun loppua vuonna 2021, ja niin takana kuin edessäkin ovat hyvin poikkeukselliset ajat maailmaa ravistelevan COVID19 -pandemian vuoksi. Itse virus on aiheuttanut vakavia huolia ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle, mutta myös kaikki siihen liittyvät toimintojen alasajot aivan yhtä lailla. Yritystoiminnan puolella on näinä aikoina vähän voittajia, niin myös urheiluseuroissa. Talouden rakentaminen on entistä vaikeampaa, mutta silti katseen on säilyttävä olemassaolon lisäksi toiminnan kehittämisessä. Tässä vaiheessa valtavan iso kiitos JIPPOn toiminnassa mukava oleville yhteistyökumppaneille!
JIPPO nousi jalkapallon Ykköseen kauden 2020 päätteeksi ja yksi vuonna 2001 perustetun seuran viimeisten vuosien isoista tavoitteista toteutui. Mitäs nyt, liigaan 2022? Joukkue ei varmasti panisi pahakseen ja tekee päivittäin sen eteen kovasti töitä, että jokainen ottelu tulevan kauden kivenkovassa Ykkösessä voitettaisiin. Totuus on kuitenkin se, että pelin kehittyminen ei ole yhtä kuin seuran kehittyminen. Myöskään seuran kehittäminen ei ole yhtä kuin olosuhteiden kehittyminen. Olosuhteet kiinnostavat aina ja JIPPO haluaa olla merkittävä tekijä kehittämässä Joensuuhun mitat täyttäviä olosuhteita pääsarjatason jalkapalloa varten.
Vuonna 2019 JIPPO teki päätöksen pelata kotiottelunsa ensimmäistä kertaa seuran historiassa jossain muualla, kuin Joensuun Keskuskentällä. Kotiotteluiden näyttämöksi valittiin Mehtimäen tekonurmi Joensuun upeita liikunta- ja urheilumahdollisuuksia tarjoavan Mehtimäen urheilupuiston sydämestä. Osittain tähän päätökseen vaikutti tieto siitä, että Joensuun keskuskenttä oli menossa remonttiin ja joka tapauksessa suurin osa peleistä olisi pitänyt pelata tekonurmen puolella. Yksi iso tekijä päätökseen oli ehdottomasti myös meidän otteluiden katsojien mielipide, josta selkeä enemmistö halusi JIPPOn pelaavan kotiottelunsa pienemmällä ja katsojat lähemmäksi kenttää tuovalla Mehtimäen tekonurmella.
Olosuhteet aikaisemmin JIPPOn kotina toimineella Keskuskentällä olivat toisaalta hienot, mutta toisaalta kolkot. Katsomot olivat kaukana kentästä, ja täydeltä kapasiteetiltaan 3000 ihmistä vetävällä yleisurheilustadionilla 500 katsojan ihmisjoukko jalkapallo-ottelussa näytti hyvin pieneltä. Mehtimäellä sama määrä ihmisiä tuo kentän ympäryksen tupaten täyteen ja tunnelma on jo tämän myötä otteluissamme parempi. Keskuskentällä kauteen 2018 saakka pääosin pelatuissa kotiotteluissamme yleisöennätys on vuodelta 2007, jolloin Suomen Cupin 7. kierroksen ottelua silloin loistossaan ollutta Tampere Unitedia vastaan seurasi 1827 katsojaa. Yleisurheilun puolella samalle stadionille on saatu vuoden 1972 Kalevan kisoihin kolmen päivän aikana peräti 30 500 katsojaa.
Perusarki Keskuskentällä ei kuitenkaan ollut JIPPOn otteluissa näitä lukuja. Olosuhteet olivat stabiilit, mutta ne eivät kehittyneet merkittävästi kotiotteluissamme. Toki Joensuun Katajan yleisurheilun tukisäätiö rakennutti yksityisellä rahalla 1500 katsojaa vetävän Areenan tyyliin sopivan puisen pääkatsomon. Tämän lisäksi meidän kotiotteluissamme oli telttoja myyntiä varten sekä muutamia korkeampia lisäkatsomoita aurinkokatsomon puolelle. Aurinkokatsomo veti kokoonsa nähden selkeästi pääkatsomoa enemmän porukkaa, etenkin hyvällä kelillä. Näillä olosuhteilla ja ottelutapahtumilla mentiin aina kauteen 2018 saakka.
Olemme seurana tehneet paljon töitä ottelutapahtumamme ja olosuhteidemme kehittämisen eteen Mehtimäellä, joskin mahdollisuuksista johtuen hyvin rajatuissa raameissa. Kaudella 2020 JIPPOn kotiottelu tarjosi katsojille mahdollisuuden istua alas Mehtimäen kiinteään 250 henkilöä vetävään katettuun katsomoon, joka on ollut viime kauteen saakka ainoa katettu katsomotila. Viime kausien aikana Mehtimäelle on lisäksi tuotu kunnostettuja irtokatsomoita kaupungin toimesta, joihin mahtuu yhteensä täyteen ahdettuna noin 200 ihmistä. Tämän lisäksi ihmiset ovat katsoneet otteluita ympäri kenttää kiertävillä nurmipenkoilla. Tulevalle kaudelle entistä Mehtimäen pääkatsomoa vastapäätä meillä on tarjota 600-paikkainen katettu putkikatsomo, joka siirrettiin Mehtimäelle viereiseltä pesäpallostadionilta, yksityisellä rahalla nousseelta Kerubi Stadionilta. Sitä ennen samainen putkikatsomo oli Keskuskentän pääkatsomona ennen tilalle noussutta nykyistä pääkatsomoa. Tulevalla kaudella Mehtimäen jalkapallostadionilta siis löytyy istumakatsomo yhteensä noin 1000 ihmiselle.
Lisäksi Mehtimäki on kehittynyt muilta osin. Uuden pääkatsomon vieressä on kaupungin hommaamat uudet pukukopit joukkueille ja erotuomareille, tosin lähinnä tauon viettoon. Näissä kopeissa ei ole suihkumahdollisuuksia, mutta WC:t ja vesi löytyvät. Aikaisemmin niitä ei ole Mehtimäen parakkikopeissa ollut tarjota. Pääkatsomon toiselle puolen JIPPO järjestää 10x6m kokoisen VIP-teltan, jonka päätyyn tulee 10x4m kokoinen VIP-terassi. VIP-teltan toinen pääty tarjoaa tänä vuonna ensimmäistä kertaa JIPPOn seurahistoriassa hyvin todennäköisesti anniskelun (haetut anniskeluluvat ovat käsittelyssä), jota pyörittää tulevalla kaudella yhteistyökumppanimme Cafe Pepe. Anniskelumyynnin viereen tulee osana anniskelualuetta toimiva irtokatsomo. Tätä on kaivattu peleihimme jo kauan ja olemme tyytyväisiä, että saamme sen nyt mitä ilmeisimmin katsojillemme tarjottua!
JIPPO sai tämän kauden Ykkösen lisenssin ehdollisena olosuhteista johtuen, ja olosuhdepuoli tulee jatkossakin olemaan lisenssin vaikein osa saavuttaa. Tulevalla kaudella täytämme lisenssin vaatiman 1000 katsomopaikkaa, josta 500 tulee olla katettuja. Lisäksi 5% katsomopaikoista tulee olla rajattu vierasjoukkueen kannattajille. Heille tulee tarjota oma WC, sisäänpääsyportti ja myynti. Lisäksi kentällä tulee olla lämmitys ja riittävä valaistus, mutta niissä asioissa voidaan joustaa kahden vuoden ajan etenkin nousijajoukkueiden osalta. Kumpikaan näistä kriteereistä ei täyty Mehtimäen jalkapallostadionilla. Joensuussa ollaan tällä hetkellä kuitenkin kiitollisessa asemassa siinä mielessä, että Rantakylän liikuntahalli (halliosakeyhtiön rakennuttama) tarjoaa mahdollisuuden siirtää ottelut sääolosuhteiden näin pakottaessa hyviin olosuhteisiin sisätiloihin.
Olemmeko siis tyytyväisiä tämän hetken olosuhteisiin: emme ole. Niin rakas kuin kotikenttämme meillä onkin, niin emme missään nimessä. Jalkapallostadionin olosuhteet laahaavat muuta Mehtimäen liikuntapuiston rakentamista takamatkalla. Urheilukaupunki Joensuun helmi urheilun näkökulmasta on upeat puitteet tarjoava Mehtimäen urheilupuisto. Kolmen kaukalon jäähalli, monelle lajille mahdollisuuden antava Kuntokeidas, pian valmistuva sisäpalloiluhalli Motonet Areena, keskuskenttä, maailman paras pesäpalloareena Kerubi Stadion, uimahalli (toki vain 25m rata), ravirata ja curlinghalli – nämä kaikki löytyvät keskitetysti koko Suomen mittakaavassa ainutlaatuiselta Mehtimäen alueelta. Jalkapallo-ottelua järjestäessä olosuhteilla Joensuun kaupunki ja JIPPO ei kuitenkaan voi ylpeillä, mikä käy ilmi yllä linkatusta Joensuun kaupungin videostakin. Kun Miesten Ykkönen äitienpäivänä käynnistyy, niin odotamme innolla vierasjoukkueidemme ja Nelonen Median TV-kuvaa lähettävän työryhmän kommentteja olosuhteista Mehtimäellä.
Mitä me sitten haluamme? Kuten otsikkokin kertoo, JIPPO haluaa jalkapallostadionin Joensuuhun. Marraskuun alussa 2019 JIPPOn puheenjohtaja Juha Purmonen kommentoi paikallislehti Karjalaisessa, että tavoittelemme liigaolosuhteet täyttävää jalkapallostadionia Joensuuhun kaudelle 2024. Tavoitteita pitää olla, niiden eteen tulee tehdä töitä ja suunnitella. Tällä hetkellä Mehtimäestä liigakriteerit täyttää ainoastaan kentän koko.
Paluun JIPPOn johtokuntaan tehnyt Joensuun urheiluväelle lajista riippumatta hyvinkin tuttu Jussi Väisänen on ollut mukana laittamassa alulle konkreettisia suunnitelmia stadionista. Palloliiton ja Haaga-Helian seurakehittäjäkoulutuksen myötä Väisänen teki urheiluseurastrategiaa JIPPOlle keskitetysti olosuhdepuoleen.
Nyt maalataan unelma Mehtimäen jalkapallostadionista!
- Ensimmäisessä vaiheessa tuplataan Mehtimäen entinen pääkatsomo toisella identtisellä katsomolla kapasiteetiltaan 500 katsojaan ja rakennetaan 300 katsojan avokatsomo Kuntokeitaan päätyyn. Tämä päätykatsomo integroitaisiin tennistä ja beach volleyta varten rakennettavaan huoltorakennukseen.
- Toisessa vaiheessa rakennetaan todellinen pääkatsomo. Pääkatsomo olisi nykyaikaiset stadionpuitteet tarjoava 1200 ihmistä vetävä rakennus. Alimmassa kerroksessa olisi pukukoppitilat, toimistotilat, lääkärin ja fysioterapeutin tilat, oleskelutilat, mediatila, dopinghuone, erotuomaritilat ja oheisharjoittelutilat. Toisessa kerroksessa olisi 1000 ihmisen katsomo, jonka takana myyntipisteet. Kolmannessa kerroksessa olisi 100 ihmisen avoin ravintolatila ja 100 ihmiselle aitioita.
- Kolmannessa vaiheessa Stadion suljettaisiin tekemällä 500 ihmisen avokatsomo tämänhetkisen tulostaulun päätyyn ja uuden pääkatsomon taakse tehtäisiin harjoitustekonurmi.
Yhteensä tämä Mehtimäen jalkapallostadion vetäisi kaikkien vaiheiden jälkeen 2500 ihmistä. Tämänkaltaisen unelma täyttymiseen tarvitaan isoa yhteistyötä Joensuun kaupungin kanssa. Kaupungin kanssa prosessissa voidaan edetä monia teitä pitkin. Joka tapauksessa itse on onnistuttava keräämään rahaa todennäköisesti vähintään puolet stadioniin liittyvistä kustannuksista. Stadionin omistus tulisi tällaisessa tapauksessa perustettavan osakeyhtiön tai säätiön nimiin.
Uusi positiivinen asia jalkapallorakentamisessa on nykyään Palloliiton tuki. Ennen kyse oli kymmenistä tuhansista euroista, mutta mm. Pietarsaaressa päästää rakentamaan uutta jalkapallostadionia Palloliiton ja UEFA:n HatTrick-rahoituksen 400 000 euron suuruisen tuen avulla. Myönteinen päätöksenteko kaupungin osalta helpottuu kummasti, jos seura todistaa itse keräävänsä edes 20-25% rahoituksesta – kuten Pietarsaaren esimerkki osoittaa. Tulevien kuntavaalien myötä Joensuun kaupungin valtuusto vaihtuu ja tehdään uudet strategiat kaupungin urheilurakentamisenkin suhteen. Urheilukaupunki Joensuun alle aletaan kirjoittaa todella isoja päätöksiä, jotka tulevat koskemaan myös JIPPOn olosuhteita järjestää jalkapallo-ottelu Joensuussa.
Meillä on siis visio olemassa, mutta se ei tarkoita sitä, että vuonna 2024 Mehtimäellä on liigamitat täyttävä jalkapallostadion. Tämän asian etenemiseen vaikuttaa valtavasti kaupungin tuki tässä asiassa. Meidän suunnitelmiemme sijaan Mehtimäellä voi tapahtua muunlaista kehittymistä lähivuosina, sellaisia mihin kaupunki on valmis. Näistä yksi varma asia on tekonurmen uusiminen kaudelle 2022, sekä standardit täyttävän valaistuksen rakentaminen ja tekonurmen rakentamisesta saakka käyttämättömänä olleen kentän lämmityksen toimintaan ottaminen. Pitkällä tähtäimellä säännöllinen tekonurmen vaihto ja irtokatsomot eivät missään nimessä meidän urheilukaupungillemme voi riittää. Meillä on urheilullisesti mahdollisuus pelata Veikkausliigassa jo vuonna 2022. Olisi harmillista, jos joutuisimme viemään kotiottelumme Kuopioon. Joensuuhun on saatava kunnon jalkapallostadion.
Tekstin kuvat: otsikkokuva Arkkitehtitoimisto Korjonen & Lappalainen, kuva 1 Vesa-Pekka Reponen, kuvat 2 ja 3 Marko Pennanen
Huom. Artikkelin otsikkokuva ei vastaa täysin Mehtimäen jalkapallostadionin viimeisimpiä suunnitelmia.