Eletään syyskuun alkua ja kautta on jäljellä vielä kaksi peliä. Sarjataulukko puhuu omaa kieltään siitä, että sanalle nousujuna on edelleenkin käyttöä, joten on aika esitellä seuraava pelaaja juttusarjassamme Nousujunassa oli tilaa, hyppäsin mukaan. Jippo pelasi Ykkösessä nousunsa jälkeen putkeen kokonaiset yhdeksän kautta. Kaudeksi 2010 Jippoon sopimuksen rustannut ja siitä saakka Jipon edustuksessa pelannut Teemu Hallikainen (28) on tällä hetkellä kahdeksalla peräkkäisellä kaudellaan joukkueessa pisimpään yhtäjaksoisesti pelannut aktiivipelaaja. Miksi tulit aikoinaan Jippoon ja olisitko uskonut silloin, että tulet aloittamaan kaudella 2017 kahdeksannen peräkkäisen kautesi Jipon edustusjoukkueessa?
– Olin pelannut JoPS:ssa Kolmosta kolme kautta, ja tuona talvena tuntui, että olisi mukava päästä kokeilemaan korkeammalla tasolla. Silloinen kakkosvalmentaja Tero ”Pide” Tahvanainen soitti ja kysyi mukaan treeneihin. Treeneissä oli erittäin hyvä meininki ja sain sopimuksen, joten jäin joukkueeseen. Ykkösen vuosina olin enemmän vaihtopelaajan roolissa, mutta ajoittain sain mukavastikin vastuuta. Sen jälkeisinä vuosina vastuuta on luonnollisesti tullut enemmän. En varmasti olisi uskonut, että kahdeksan vuoden jälkeen olen yhä joukkueessa mukana. Vaikka sarjataso ei parina viime vuonna ole ollut sitä mitä jokainen meistä olisi halunnut, on tämä joukkue kuitenkin Pohjois-Karjalan paras, kommentoi Hallikainen Jipon vuosiaan.
Hallikainen ehti pelata Ykkösessä siis kaikkiaan viisi kautta (2010-2014, 69 ottelua), jonka jälkeen hän oli yksi niistä harvoista pelaajista, jotka jäivät vielä Jippoon Kakkosen kaudelle 2015. Tällä hetkellä tämä Polvijärven Palloseuran kasvatti onkin yksi joukkueen kokeneimmista pelaajista. Hallikainen kuuluu itseoikeutetusti joukkueen kapteenistoon ja uskaltaa avata suunsa silloin, jos häntä jokin asia askarruttaa. Mitä koet antavasi omalla olemuksellasi Jipon nuoremmille pelaajille?
– Vuosien saatossa minulle on löytynyt joukkueesta oma, sopiva rooli. Meillä on kapteenistossa ja muutenkin kokeneissa pelaajissa mielestäni hyvällä tavalla erilaisia tyyppejä. En varmasti ole urheilullisessa mielessä ihan ykkösesimerkki, sillä kokemuksesta huolimatta hyvän ja huonon päivän ero on edelleen melko suuri. Jarmo Korhonen sanoi aikanaan, että hyvänä päivänä pärjään missä vaan, huonona en edes Nelosessa. Tämä pitää melko hyvin vieläkin paikkansa, vaikka toki ero on vuosien saatossa kaventunut. Kentällä painotan yksinkertaisen ja helpon pelin tärkeyttä erityisesti nuorille pelaajille. Pukukopissa rooli taitaa olla melko äänekäs, mutta sellainen olen muutenkin persoonana. Pyrin antamaan paljon palautetta sekä hyvistä että huonoista suorituksista, sanomaan asiat suoraan ja kohottamaan joukkuehenkeä omalta osaltani. Lisäksi olen viime vuodet vastannut kopissa soitettavasta loistavasta musiikista, veistelee Hallikainen.
Joukkueen sisältä tihkuvat tiedot kielivät Hallikaisen reeneihin tullessaan tuovan mukanaan aimo annoksen huumoria ja pitävän yllä naljailevaa ilmapiiriä. Tämä kaikki kuitenkin positiivisella maulla höystettynä, vaikkakin kauden aikana myös yhteenottoja on sattunut. Etenkin vasemman laidan yleensä niin toimiva yhteispeli on kokenut henkisiä kolauksia kiihkeissä paikallisväännöissä. Haluaisitko kommentoida alapuolellasi pelaavan Aapi Helvalahden ja sinun välistä viha-rakkaus –suhdetta?
– Aapihan pitää itseään molempijalkaisena, jota hän ei todellakaan ole. Siinä vaiheessa kun hän rätkäisee vasurilla paineettomassa tilanteessa pallon linjan taakse, kun itse olisin vapaana vieressä, saatan antaa pikkuisen palautetta. Tosin on sitä tullut minullekin päin ihan samalla mitalla. Rehellisesti sanottuna kuitenkin Aapin kanssa on todella hyvä pelata, sillä tästä sarjasta ei löydy montaa hyökkääjää, jos ainuttakaan, joka hänestä menisi ohi. Pidän hänen kanssaan pelaamisesta todella paljon, vaikka hänen omia, minulle osoitettuja sanoja lainatakseni hänellä on ”aina hirveä hätä pallon kanssa”, naureskelee Hallikainen.
Hallikainen pelaa tällä hetkellä ehjää kautta Jipon vasemmalla laidalla, ja etenkin miehen keskitykset ovat olleet tämän kauden Jipolle kullanarvoisia. Toimitus epäilee Hallikaisen kommentteja siitä, että HJK olisi lähestynyt miestä ensi kautta koskien, sillä niin Taye Taiwo viime kaudella kuin Juha Pirinenkin tällä kaudella ovat kuulemma flopanneet nousevan vasemman puolustajan tonteillaan. Miten on Teemu ”Taiwo” Hallikainen, vieläkö sinut tullaan näkemään pelikentillä Jipon ja Joensuun ulkopuolella, ja mitä tavoittelet jalkapallon suhteen?
– Katsotaan nyt tämä kausi ensin loppuun, mutta tällä hetkellä tuntuu, että pelihaluja on vielä jäljellä. Työssä on paljon reissaamista ja kotona on pieni Kaapo-poika, joten joukkueen toimintaan osallistumisesta on täytynyt viime vuosina joustaa. Muistan, kun tulin ensimmäisiin JoPS:n harjoituksiin vuonna 2007 pelattuani sitä ennen Viitosta ja Nelosta. Mietin, että miten nuo pelaajat voivat olla noin hyviä. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin voin katsella taaksepäin hyvillä mielin, että kyllä mukana on pärjännyt kovemmissakin peleissä. Henkilökohtaisia tavoitteita ei enää ole muita kuin Petteri Rönkön voittaminen keskinäisessä maalikisassa edes kerran (tällä kaudella tilanne 2-2). Tai no, lisätään juttusarjassa aiemmin esillä olleen Sauli ”Saukko” Kettusen aikuisuran ensimmäisen maalin syöttäminen tuohon listaan. Uskon kuitenkin, että pelaajana minulla on yhä annettavaa, ja joukkueen kanssa olisi mukava pelata vielä onnistunut kausi ylemmällä sarjatasolla. Eiköhän ura tule kuitenkin Jipossa päättymään, ellei sitten kasvattajaseura PoPS saa joukkuetta jalkeille Viitoseen Jippo-uran päättymisen jälkeen, ennakoi Hallikainen tulevaisuuttaan.
Joukkueen sisällä usein naljaillaan Hallikaiselle hänen toimintasäteestään kentällä. Mies itse on kommentoinut omaa tekemistään seuraavalla lauseella: ”hallitsen kentällä vain muutamaa neliötä, mutta hallitsen ne helkkarin hyvin”. Tähän lauseeseen ei sinällään voi sanoa ihmeitä vastaan, sillä tämän lähemmäksi oman pelityylinsä onnistunutta arviointia ei moni pelaaja pääse. Reilut kaksi viikkoa sitten pelatussa tärkeässä FC Vaajakoski –vierasottelussa Hallikainen kuitenkin osoitti, että jalkaa riittää edelleen molempiin suuntiin. Myös nimeä ”Teukka” totteleva vasenjalkainen keskityskone uurasti kentällä todella arvokkaasti molempiin suuntiin tehden ottelun ratkaisuhetkillä tukun loistavia riistoja. Kuvaile missä olet parhaimmillasi pelaajana?
– Tällä hetkellä olen varmasti parhaimmillani, kun saan pallon vasemmalla laidalla jalkaan ja pääsen keskittämään. Nuorempana suurimpia vahvuuksia oli juoksuvoima. En ole kuitenkaan koskaan ollut mikään erityisen nopea, mutta olen osannut ajoittaa juoksuni hyvin. Vasuri on tietysti aina ollut ehdoton vahvuus. Syöttötaito ja yleisesti pelinlukutaito on parantunut vuosien varrella, ja koen ne nykyisin vahvuudeksi. Yksittäisistä heikkouksista mainittakoon pääpeli, sitä en vain ole koskaan oppinut, kommentoi Hallikainen.
Pääpelistä ja päällä tehdyistä maaleista kuitenkin mainittakoon Hallikaisen iskeneen 2-2 –tasoitusmaalin kaudella 2015 Klubi04:sen verkkoon silloisella Sonera Stadiumilla. Loppuun on vielä todettava, että olisi vaikea kuvitella Jipon nykyjoukkuetta ilman Teemu Hallikaista. Myös pukukoppielämä hakisi itseään, mikäli tämä it-alalla työskentelevä näsäviisas talouskonsultti ei toteuttaisi itseään sarkasmin vahva pilke silmäkulmassaan. Kerro vielä terveisesi Jipon kannattaryhmälle, jotka ovat tällä kaudella laulaneet nimeäsi useaan otteeseen.
– Ensinnäkin faneille knoppitietona, että ei, en ole itse Joel Hallikainen enkä edes hänen poikansa. Vakavasti ottaen, hienoa, että faneja on ollut mukavasti paikalla niin koti- kuin vierasotteluissakin, teistä on meille paljon apua. Eiköhän me päätetä tämä kausi yhdessä nousuun, päättää Hallikainen.
Teemu Hallikainen
– syntynyt vuonna 1988 Polvijärvellä
– asunut koko lapsuutensa Polvijärvellä, pikkuveli Mikko pelannut salibandyliigaa Josbassa
– käynyt Polvijärven lukion, valmistunut Itä-Suomen yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi, nykyisin työskentelee talouskonsulttina it-alalla
– tavoitteet jalkapalloilijana: pelata vielä onnistunut kausi ylemmällä sarjatasolla
Joukkueet
2010- JIPPO Joensuu (Ykkönen, Kakkonen, Kolmonen)
2007-2009 Joensuun Palloseura (Kolmonen)
2006 Outokummun Pallo (Nelonen)
2004-2005 Polvijärven Palloseura -78 (Viitonen)
1995-2004 Polvijärven Palloseura -78 (juniorit)