On kulunut reilu vuosi siitä hetkestä, kun JIPPOn edustusjoukkueen operatiivinen toiminta siirtyi rekisteröidyn yhdistyksen alta Joensuu Edustus jalkapallo Oy:n hellään huomaan. Osakeyhtiömuotoisen toiminnan myötä JIPPOn liiketoimintaa on ollut tarkoitus laajentaa sen kovan ytimen – eli miesten edustusjoukkueen potkiman jalkapallon – ympärille.
Pelkästään kotimaisten sarjojen pelaajamarkkinat eivät ole käyneet preseasonin aikana kuumana, sillä joulukuusta 2023 osakeyhtiön hallitukseen on lisätty lisää kaivattua kokemusta numeroiden ja talousasioiden maailmasta, kun siviilitöikseen Heikkinen Yhtiöt Oy:n talousjohtajana ja perheyhtiönsä Rakennusliike Soimu Oy:n hallituksen jäsenenä tunnettu Janne Mustonen saatiin liitettyä mukaan osakeyhtiön hallituksen pelaavaan kokoonpanoon. Hallituksessa urheilutoimintaa koordinoiva ja vahvistuksia pääasiassa kentälle etsivä varapuheenjohtaja Kari “Lanttu” Kuikka oli myös tärkeä linkki Mustosen hallitustoimintaan mukaan saamisessa.
– Kari on ollut tuttuni ihan pienestä nassikasta saakka. Olemme molemmat Ylämyllyltä lähtöisin ja tunteneet toisemme suurin piirtein viisivuotiaasta asti. Vuosien mittaan olemme pitäneet tiiviisti yhteyttä. Oma kiinnostukseni jalkapalloon on herännyt isommin vasta aikuisiällä. Ensin jalkapallo alkoi innostamaan maajoukkueen kautta, vaikka menestystä saatiinkin odotella ihan vasta viime vuosiin saakka. Sittemmin yhteys lajiin on vahvistunut lasten harrastustoimintaa seuratessa, hallituksen uusin vahvistus kertoo.
Kari Kuikka on toiminut osakeyhtiön hallituksessa reilun vuoden ajan aina osakeyhtiön perustamisesta alkaen. Mustonen kertoo lapsuudenystävänsä kanssa olleen puhetta JIPPOsta pitkin viime vuotta. Samanaikaisesti Mustosen omat pojat ovat pelanneet juniorijalkapalloa JIPPOn väreissä. Jalkapallotoimintaan alkoi tuntua yhä läheisemmältä omien lasten harjoituksia ja pelejä kentän laidalta seuratessa ja hyvän ystävän Kuikan hallitustaivalta seuratessa. Mustonen oli muuttanut Joensuuhun takaisin omien sanojensa mukaan ”pysyvästi” viisi vuotta sitten. Tätä ennen perhe oli asunut kymmenen vuoden ajan Turussa ja neljä vuotta Jyväskylässä. Takaisin Joensuuhun asettuminen mahdollisti siis osaltaan JIPPOn taustoille mukaan tulemisen.
– Olin sellaisessa käsityksessä, että Joensuun Edustus jalkapallo Oy:ssa voisi olla tilausta talouden ja liiketoiminnan kehittäjälle. Siitä se ajatus sitten lähti ja viime kauden lopulla tarjosin omaa osaamistani Karille ja Maarasen Juhalle. Koulutus- ja työtaustan osalta minulla on tarjota monipuolista taloushallinnon, rahoituksen, strategian ja liiketoiminnan kehityksen osaamista.
Pääbisnes
Mustosen mukaan hänelle oli alusta asti selvää, että Joensuu Edustus jalkapallo Oy:n osalta viime vuosi oli siirtymävuosi. Vuoden 2023 aikana on vielä jouduttu muodostamaan toimintamalleja ja tekemään rajauksia sen suhteen, mikä toiminta kuuluu entisen rekisteröidyn yhdistyksen alle ja mikä taas tehdään jatkossa osakeyhtiössä. Hyppy hallitustyöhön ei kuitenkaan ole Mustoselle ensimmäinen, sillä hän toimii muun muassa Suomen suurimman maalausliikkeen ja perheyhtiö Soimun hallituksessa. Lisäksi kokemusta on karttunut myös muiden osakeyhtiöiden hallitustyöstä ja konsultoinnista matkan varrella. Löytyypä Mustosen CV:stä merkintä hänen käymästään hallitusalan ammattilaisen koulutuksesta.
– Oli alusta asti selvää, että jalkapallon taustayhtiön hallitustyö on pitkälti kädet savessa tekemistä ja tekemistä riittää niin paljon kuin sitä vaan jaksaa tehdä. Tämän vuoden aikana kirkastuu varmasti moni asia, kun osakeyhtiössä on nyt kokemusta viime vuodelta ja ymmärrystä esimerkiksi siitä, mitä kilpailukykyisen joukkueen rakentaminen vaatii taustoilta, budjetilta ja siten kumppanuusmyynniltä, Mustonen luettelee.
Jalkapallo on Mustosen mukaan nyt ja myös jatkossa JIPPOn päätuote. Tavoite sen suhteen on oltava kirkas. Väkipakolla ei kuitenkaan vaikka sarjatasojen nousua olla vauhdittamassa hallituksesta käsin. Vaikka pään täytyykin heilua tulevaisuuden suhteen pilvissä, on jalkojen pysyttävä tukevasti maanpinnan tasolla. Monesti asia on vielä niin, että kaikkien tähtien pitää olla linjassa kerralla, että pystytään ottamaan seuraava vaadittava askel. Pelaaminen korkeimmalla sarjatasolla vaatii vahvaa taustayhteisöä, vakavaraisuutta, lisenssivaatimukset täyttäviä olosuhteita ja vieläpä urheilullisen menestyksen tämän kaiken oheen. Vasta reilu vuosi sitten startannut osakeyhtiötoiminta tähtääkin näiden edellytysten rakentamiseen.
– Meidän tapauksessamme se kehikko käsittää korkeimmalla mahdollisella sarjatasolle pelatun jalkapallon ohella kumppanimyyntiä ja näkyvyyttä yhteistyökumppaneille, onnistuneita ottelutapahtumia ja niiden kautta saatua lisämyyntiä, hyvää matsikokemusta ja riittäviä palveluita otteluissa sekä yleistä tuotteen ja brändin kiillottamista.
Mustosen mukaan on epätodennäköistä, että JIPPOn taakse olisi koskaan tulossa syvät taskut omaavaa mesenaattia, joka rahoittaisi toimintaa omia kulujaan laskematta. Sen sijaan rahoituspohjan vahvistaminen yksityishenkilöille suunnatulla osakeannilla on hänen mukaansa hyvinkin mahdollinen ratkaisu ehkä jo lähitulevaisuudessa.
Tärkein vuoden 2024 osalta auki ollut kysymys oli vielä muutama kuukausi sitten JIPPOn todellinen sarjataso. Päätös Ykkösliiga-paikan hakemisesta tehtiin osakeyhtiön hallituksessa jo ennen Mustosen viime joulukuussa alkanutta hallitusrupeamaa. Kun sitten Ykkösliigan sarjapaikkaa vihdoin tarjottiin, seura oli valmis ottamaan vapautuneen sarjapaikan vastaan hyvissä ajoin.
– Omasta mielestäni Ykkösliigaan mukaan lähteminen on hieno asia ja järkevä juttu kokonaisuuden kannalta. Toiseksi korkein sarjataso nostaa seuran profiilia, haluttavuutta ja näkyvyyttä katsojien ja yhteistyökumppaneiden mielissä. Myös Palloliitto markkinoi uutta sarjaa ihan eri tavalla. Ykkösliiga vetää varmasti enemmän porukkaa lehtereille, ja avaa meille uusia mahdollisuuksia tarjota näkyvyyttä kumppaneillemme. Voimme muun muassa pelien televisioinnin kautta myydä mainoskatkoille näkyvyyttä. Toki joku voisi miettiä, että olisiko uusi Ykkönen ollut sopivampi sarjataso. Ykkösliigan lisenssivaatimukset ovat tiukemmat ja toisaalta myös joukkueelta ja sen taustoilta vaaditaan enemmän. Varmasti aiempi hallitus joutui asiaa punnitsemaan vakaasti.
Rahallisesti Ykkösliigan ja Ykkösen ero budjettivaatimuksissa on tietysti merkittävä kilpailullisen joukkueen rakentamiseksi, mutta Mustosen mukaan Ykkösliigasta ulos saatava panossuhde on takuulla parempi. Ykkösliiga mahdollistaa kuitenkin aivan uusia tulovirtoja joukkueelle, joista alemmilla sarjatasoilla voidaan vain unelmoida.
– Lähtökohdat tulevaan kauteen on meillä hyvät. Mikolla (toim. huom. päävalmentaja Hallikainen) on nyt viime kautta enemmän kilometrejä takana ja onnistunut kausi alla JIPPOn peräsimessä. Paljon viime kauden pelaajia jatkaa joukkueessa, ja se on näkynyt nyt Ykkösliigacupin hyvin menneissä peleistä. Pelaajilla ja valmennuksella on kokemusta toisistaan, ja nyt kaikki ulkomaalaisvahvistuksetkin ovat olleet jo pitempään harjoituksissa mukana. Se on myös osaltamme merkittävä rahallinen panostus siihen, että joukkue on päässyt harjoittelemaan yhdessä jo hyvän tovin, Mustonen linjaa.
Ammattimaisuus
– Hallitustyössä kova ydin pitää olla kunnossa ja ammattimaisesti hoidettua. Hallitukseen mukaan tullessani huomioni oli, että perusjutut ovat kunnossa, mutta tasoa pitää nostaa esimerkiksi talouden seurannan osalta. Se vaatii työtä toimintamallien luomisen osalta. Talouden osalta tulee varmasti aina olemaan tiukkaa, koska ikinä ei voi ennalta tietää sitä, miten esimerkiksi kesä menee tai kuinka kumppanimyynti onnistuu. Kun meillä on tase kunnossa ja sitä kautta hieman taloudellista selkänojaa olemassa, niin voimme osoittaa kannattajille ja yhteistyökumppaneille tekevämme tätä pitkällä tähtäimellä ja olevamme luotettava kumppani. Riittävän kassassa olevan rahan myötä yksittäinen heikko kausi joukkueen menestyksen suhteen tai tapahtumamyynnin osalta ei pilaisi koko juttua, Mustonen sanoo.
Ammattimaisuuden osalta Mustonen kehaisee varapuheenjohtaja Kuikan tähän saakka urheilupuolella tekemää työtä. Ulkomailla ammatikseen pelanneella ja uransa jälkeen Helmareiden pelaajien sopimusasioitakin hoitaneella Kuikalla on laaja kontaktipinta ja vahva osaamispääoma pelaajamarkkinoilla.
Vapaaehtoisten pääasiassa talkoilla seuran eteen tekemää työtä Mustonen kiittelee. On totuus, ettei todennäköisesti minkään suomalaisen jalkapalloseuran toiminta pyörisi ilman tuntikaupalla omaa aikaansa seuran eteen käyttäviä vapaaehtoisia. Tällä hetkellä esimerkiksi seuran hallinnossa ja markkinoinnista vastaaville ei henkilöille ei voida maksaa palkkaa. Jotta JIPPOn toiminta ottaisi joskus tulevaisuudessa seuraavan tasoloikan, tarvitaan Mustosen mukaan kehitystä myös jalkapallotoiminnan ympärillä oleviin resursseihin sekä muihin tulovirtoihin ja liiketoimintoihin.
Uuteen liiketoimintaan mukaan hypätessä Mustonen muistuttaa siitä, että se ei voi olla missään tapauksessa talkootoimintaa. Kun häneltä kysyy mahdollisista liiketoiminnan leviämisen suunnista, Mustonen pallottelee aikansa ajatuksella mahdollisesta kahvila- tai ravintolatoiminnasta. Myös laajemmin urheiluun ja kuntoiluun linkittyvää toimintaa, kuten vaikka urheiluvarusteiden tai valmennuspalveluiden myyminen tai liikunnallista päiväkerhotoiminnan tarjoaminen voisi tulla kysymykseen. Valmista kuningasideaa ei vielä ole tarjolla, mutta esimerkiksi näitä suuntia on Mustosen mukaan harkittava.
– Jos meillä olisi paljon rahaa käytettävissä, niin voisimme ostaa vaikka kokonaisia yhtiöitä. Mutta siihen tilanteeseen on vielä todella pitkä matka, Mustonen huomauttaa.
Paikallisuus
– Lopulta moni kehittymiseen ja toiminnan ammattimaistumiseen liittyvä seikka kaatuu saman vanhan seikan suuntaan. Mehtimäen olosuhteet ovat tähän asti antaneet selvät rajat esimerkiksi ottelutoiminnan pitkäjänteiselle kehittämiselle. Jos meillä olisi paremmat stadionolosuhteet, niin niiden ympärille voitaisiin rakentaa varmasti paremmin liiketoimintaa. Mehtimäen olosuhteiden parantaminen on pääasiassa sidosryhmätoimintaa kaupunkia ja Palloliittoa kohtaan. Meidän hallituksessa istuvan porukan vastuu on viedä viestiä eteenpäin ja olla liima Palloliiton ja kaupungin välillä. Sen eteen meidän on tehtävä joka viikko töitä. Emme voi yksinkertaisesti kompastua vaikkapa siihen, että ensi kaudella meillä ei ole riittävää valaistusta kentälle, vaikka muuten täyttäisimme sarjatason vaatimukset, Mustonen linjaa.
Mehtimäelle nyt nouseva huoltorakennus on Joensuun kaupungilta erittäin tarpeellinen ja hyvä veto. Itsessään tämä huoltorakennus täyttää monta Palloliiton lisenssivaatimuksissa edellyttämää asiaa, sillä nyt Mehtimäelle saadaan pukuhuoneet ja vaaditut lääkärien tilat kuntoon. Seuraavana kohennusta vaativana osa-alueena Mustonen luettelee jo aiemmin sivuamansa valaistuksen sekä kenttää ympäröivät katetut katsomot. Vuosien mittaan Mehtimäen olosuhteet ovat parantuneet pikkuhiljaa, vaikka välillä vaikka lämmitysputkien saamista tekonurmen alle on jouduttu odottamaan lähes kynsiä pureskellen.
– Yksi tärkeä tekijä edustusjoukkueiden tai junioriseurojen urheilutoiminnassa on se, että ihmiset liikkuvat, viihtyvät ja saavat uusia elämyksiä yhdessä. Valtalajien välillä saa ja pitää olla pientä nokittelua. Mutta loppuviimein kaikki olemme samalla asialla. Itse asuin aikuisiästäni pitkän ajan muualla, mutta nyt tänne luultavasti loppuiäkseni muuttaneena näen, että on kaupungin pitovoiman osalta myös tärkeää, että valtalajien joukkueet pelaavat pääsarjatasolla. Se toisi tänne ihmisiä ja luo osaltaan myös taloudellista toimeliaisuutta ympärilleen. Jos kuviteltaisiin Joensuussa joskus olevan SM-liigassa tai Veikkausliigassa pelaava joukkue, niin kyllähän se luo ympärilleen kiinnostusta. Ja sitä kautta Joensuun profiili nousee ihmisten silmissä ja kaikkialla muuallakin huomataan, ettemme ole vain kuoleva idän kaupunki. Tällainen ulkoteollisten asioiden merkitys on tärkeää positiivisen mielikuvan luomisen kannalta.
Tärkeää on Mustosen mukaan myös luoda paikallisille junioreille entistä paremmin edustusjoukkueeseen imevä pelaajaputki. Yksi tämän kauden panostus tämän osalta on pelinsä Nelosessa aloittava akatemiajoukkue, joka kuuluu vakaasti seuran pitkän tähtäimen suunnitelmiin. Mustonen lupaa, että pelaajakehityksen suuntaan liikenee rahaa sitä mukaa, kun osakeyhtiötoiminta kehittyy.
Artikkelin kuvat: Mikko Kalavainen