Jipon toinen peräkkäinen kausi Ykkösliigassa päättyi pari viikkoa sitten, ja joukkue taustoineen on päässyt viettämään ansaittua lomaa ennen kuin seuraavaan kauteen valmistautuminen alkaa jo noin kuukauden päästä. Käännetään katseet kuitenkin vielä hetkeksi menneeseen tilastoyhteenvedon muodossa.
Jippo toisti tänä vuonna kauden 2024 historiallisen sijoituksen Ykkösliigan kolmantena, mikä siis tarkoittaa kotimaisessa miesten sarjajärjestelmässä 15. sijaa, kun huomioidaan pääsarjatasolla Veikkausliigassa olevat 12 joukkuetta. Tätä paremmin ei Jippo tai mikään muukaan joensuulainen tai pohjoiskarjalainen joukkue ole ennen viime syksyä sijoittunut. Jipon pistesaldoksi jäi kuitenkin 41, mikä on selvästi vähemmän kuin edellisellä kaudella (52). Mutta mitä löytyy pistesaldojen taustalta? Pureudutaanpa WyScoutin tarjoamiin tilastoihin.
Jippo teki Ykkösliigassa toiseksi vähiten maaleja (37) neljänneksi korkeimmalla maaliodottamalla (45,11) ja päästi sarjassa kolmanneksi vähiten maaleja (31) neljänneksi matalimmalla maaliodottamalla (38,1). Lukemia voidaan tulkita niin, että kauden alusta asti tökkineestä maalinteosta muodostui varsinainen gorilla niskaan, ja lopullinen maalisaldo jäi todella alhaiseksi luotuihin maalipaikkoihin nähden. Omassa päässä Jippo selvisi hieman vähemmillä takaiskuilla kuin mikä tilastojen mukaan olisi ollut todennäköistä.
Kausi 2024 oli Jipolta todellinen nappionnistuminen, sillä vaikka piste- ja maalitoteumat jäivät päättyneellä kaudella selvästi alemmas kuin edelliskaudella, niin lukuisissa tilastoissa nähtiin huomattavaa parannusta. Esimerkiksi maaliodottama oli kaudella 2024 alhaisempi (37,17) kuin päättyneellä kaudella (45,11), mutta tuolloin Jippo "ylisuoritti" paikoissaan tehden peräti 49 maalia (vs tämän kauden 37). Kaudella 2024 Jipon pallonhallintaprosentti (49,4 %) oli sarjan kuudenneksi korkein, kun kaudella 2025 se nousi kolmanneksi korkeimmaksi, lukeman 54,3 % jättäen taakse Veikkausliigaan nousseet FC Lahden ja TPS:n. Pallonhallinta tuotti Jipolle 416 maalintekoyritystä, mikä on sarjan korkein lukema.
Jipolla oli Ykkösliigakaudella 2025 kolmanneksi eniten keskityksiä (410), toiseksi eniten kosketuksia vastustajan rangaistusalueella (660) ja eniten kulmapotkuja (182) kaikista joukkueista. Vaikka pallo saatiin vastustajan rangaistusalueelle usein, vihellettiin Jipolle vain kolme rangaistuspotkua, mikä on vähiten yhdessä JäPS:n, SalPan ja FC Lahden kanssa. Tilastoykkönen TPS sai rangaistuspotkuja peräti 14.
Jippo syötti sarjassa neljänneksi eniten (12385) neljänneksi parhaalla onnistumisprosentilla (81,9 %). Näistä läpisyöttöjä oli 200, joka on sarjan ylivoimaisesti korkein lukema. Pitkien syöttöjen määrä (1681) on sekin sarjan selvästi korkein. Korkeasta määrästä huolimatta pitkien syöttöjen onnistumisprosentti 57,1 % oli sarjan paras. Syöttöjä kentän viimeiselle kolmannekselle Jipolla oli toiseksi eniten (1658) EIF:n jälkeen ja avainsyöttöjä kolmanneksi eniten (100) EIF:n ja HJK Klubi 04:n jälkeen. Syöttöjä eteenpäin Jipolla oli toiseksi eniten (2279) EIF:n jälkeen, ja nämä löysivät omille kolmanneksi parhaalla prosentilla (73,3 %). Syöttöjä 20 metrin säteelle vastustajan maalista Jipolla oli toiseksi eniten (295) EIF:n jälkeen.
Prässäämisen intensiteettiä kuvaava PPDA (Passes Per Defensive Action) oli Jipolla sarjan kuudenneksi matalin (10,88). On kuitenkin huomionarvoista, että sen jälkeen kun päävalmentaja Mikko Hallikainen apuvoimineen muutti joukkueen ryhmitystä kauden puolivälissä, laski Jipon PPDA-lukema loppukauden osalta 9,2:een, joka on matalampi kuin koko kauden ykkösellä FC Lahdella. Tämä tarkoittaa siis sitä, että Jippo prässäsi korkealla intensiteetillä päästämättä vastustajaa usein pitkiin syöttöketjuihin omalla alueellaan. Tässä nähtiin iso muutos kauteen 2024, jolloin Jippo antoi vastustajan hieroa palloa omalla alueellaan PPDA-lukemalla 12,6 (päästämättä heitä kuitenkaan usein maalintekopaikoille).
Jipon PPDA Against -lukema (13,97) oli puolestaan sarjan korkein. Tämä tarkoittaa siis vastustajan keskimääräistä PPDA-lukemaa Jippoa vastaan pelatessa. Jippo pystyi siis liikuttamaan palloa pisimpään pelaajalta pelaajalle ennen vastustajan väliintuloa.
Puolustustilastoista mainittakoon PPDA:n lisäksi vastustajan saamat maalintekoyritykset, joiden määrä oli Jipolla sarjan toiseksi matalin (252) FC Lahden jälkeen, sekä haastamisen intensiteetti, joka oli sarjan korkein (5,9) yhdessä HJK Klubi 04:n kanssa. Tämä tilasto mittaa puolustustekojen määrää per minuutti vastustajan pallonhallinnan aikana. Jipon aktiivinen prässi ja puolustaminen siis tehosivat ja vastustaja pääsi yrittämään maalintekoa harvoin.
Kaudella 2024 Jippo pelasi hieman kärjistettynä tuloksellisesti loistavaa "altavastaajafutista", jossa vastustaja hallitsi palloa ja Jippo hyökkäsi tilaisuuden tullen nopeasti vastaan viimeistellen maalipaikoistaan huipputehokkaasti. Kaudella 2025 Jippo piti tietyistä edelliskaudelta tutuista pelinsä perusperiaatteista kiinni, ja hyökkääminen oli edelleen usein suoraviivaista, mutta samalla joukkue otti ison askeleen kohti pallollisesti aktiivisempaa peliä. Kasvukivuilta ei vältytty, mutta kauden loppupuolisko antaa roimasti uskoa tulevaan.
Pelaajatilastoja
Jipon tehokkain pelaaja kaudella 2025 oli seitsemän maalia tehnyt ja seitsemän syöttänyt hyökkääjä Jyri Kiuru, joka oli Ykkösliigan somepäivitykseen kasatuissa tilastoissa sarjan seitsemänneksi tehokkain pelaaja. Niin WyScoutin kuin Palloliitonkin maalisyöttötilastoissa on virheitä ja puutteita, joten ne jätetään tässä artikkelissa huomioimatta, ja artikkelissa mainitut maalisyöttölukemat on laskettu itse otteluiden videotallenteista.
Kiurun jälkeen Jipon tehokkaimmat pelaajat olivat kauden 2024 tehokuningas Yoshiaki Kikuchi (4+5), kauden puolivälissä joukkueeseen liittynyt Eemeli Honkola (6+1), useimmiten vaihdosta kentälle tullut Miro Turunen (5+2), Oskar Pihlaja (2+5), Maximus Tainio (3+3) sekä kauden jälkimmäisen puoliskon lähes kokonaan loukkaantumisen takia missannut Nuutti Tykkyläinen (3+2). Lisäksi Valtteri Vesiaho ja Samu Koistinen tekivät kaksi maalia.
WyScout-tilastojen mukaan Kiuru teki sarjassa eniten maaleja kulmapotkuista (3) yhdessä JäPS:n Aleksi Ristolan kanssa. Yoshi teki puolestaan eniten maaleja suorista vapaapotkuista (2). Tainio teki maaleja rangaistusalueen ulkopuolelta kolmanneksi eniten (3) SalPan Mário Gassamán ja PK-35:n Maximo Tolosen jälkeen.
Kiuru oli sarjan toiseksi ahkerin laukoja (76) KäPan Elias Kallion jälkeen, Pihlaja taas oli saman tilaston viides (65) ja Yoshi kuudes (64). Kiuru osui vedoillaan kohti maalia neljänneksi parhaalla prosentilla (51,32 %). Kiurun laukauksista/maalintekoyrityksistä 12 oli puskuja, mikä on sarjan toiseksi korkein lukema PK-35:n Pedro Dinizin jälkeen. Yoshi laukoi yhtenä viidestä sarjan pelaajasta kolme kertaa tolppaan, useammin kuin kukaan muu. Rangaistusalueen ulkopuolelta Yoshi yritti toiseksi (41) ja Pihlaja neljänneksi useimmin (30). Tilaston kärjessä oli PK-35:n keskikenttäpelaaja Eino-Iivari Pitkälä.
Keskityksiä Pihlajalla oli kolmanneksi eniten (71) TPS:n Miika Kauppilan ja KäPan Foday Mannehin jälkeen ja Tainiolla kuudenneksi eniten (68). Lassi Forssin keskitykset löysivät oman pelaajan sarjan toiseksi parhaalla prosentilla (43,9 %) TPS:n Lasse Ikosen jälkeen. Pihlajalla oli kuudenneksi eniten 1 vs 1 -haastoja (101), ja Kiuru oli yhdessä Ykkösliigan maalikuninkuuden voittaneen EIF:n Salomo Ojalan kanssa useimmin paitsiossa (17).
Kiurulla oli toiseksi eniten pallokosketuksia vastustajan rangaistusalueella (140) TPS:n Onni Helénin jälkeen ja Pihlajalla viidenneksi eniten (113). Eemeli Honkola ei mahdu puolen kauden tilastoillaan monellekaan koko kauden top-listalle, mutta pallokosketuksia vastustajan rangaistusalueella 90 minuuttia kohden Honkolalla oli kolmanneksi eniten (5,66). Kiuru on saman, HJK Klubi 04:n Toivo Meron johtaman, tilaston kakkonen (6,55).
Puolustuspään merkittävimpiin Jippo-tilastoihin lukeutuu Roope Huhtalan puolustuskaksinkamppailujen voittoprosentti (78,05 %), joka oli sarjan paras. Toisella topparillamme Niklas Haatajalla oli puolestaan sarjan paras ilmakaksinkamppailujen voittoprosentti (72,73 %) ja Junnosuke Watanabella kolmanneksi paras (70,45 %). Kun verrataan ilmakaksinkamppailujen voittoprosentteja omalla rangaistusalueella, oli Huhtalalla se sarjan kenttäpelaajista viidenneksi paras (66,67 %). Lassi Forss teki kolmanneksi eniten katkoja (148) SalPan Joonas Meuran ja FC Lahden Tobias Karkulowskin jälkeen.
Jipon pelaajat dominoivat useaa Ykkösliigan syöttötilastoa. Erityisesti silmään pistävät läpisyöttötilastot. Yoshi antoi läpisyöttöjä eniten (36), Tainio kolmanneksi (32), Forss neljänneksi (26) ja Vesiaho viidenneksi eniten (25). Läpisyöttöjä 90 minuuttia kohden Yoshilla oli eniten (1,55), Tainiolla toiseksi (1,42), Forssilla viidenneksi (1,09) ja Vesiaholla kuudenneksi eniten (1,03). Jippo-nelikon väliin pääsee näissä tilastoissa vain HJK Klubi 04:n Otto Hannula ja Jere Kari. Läpisyöttöjen onnistumisprosentti oli Vesiaholla sarjan viidenneksi paras (56 %).
Valtteri Vesiahon rooli pallollisena topparina näkyy muissakin syöttötilastoissa hyvin. Vesiahon kokonaissyöttömäärä oli sarjan toiseksi korkein (1552) HJK Klubi 04:n Alex Lietsan jälkeen, ja hän antoi eteenpäin meneviä syöttöjä enemmän kuin kukaan muu (296). Lisäksi hän antoi pitkiä syöttöjä yhteensä toiseksi eniten (299) ja 90 minuuttia kohden eniten (12,3). Eniten pitkiä syöttöjä antoi muuten Jipon maalivahti Pyry Piirainen (333).
Alkukauden keskikentällä pelannut ja heinäkuusta saakka Nuutti Tykkyläistä vasempana pakkina paikannut Lassi Forss antoi syöttöjä kentän viimeiselle kolmannekselle eniten (239) ja 90 minuuttia kohden toiseksi eniten (10,01) JäPS:n Taavi Armisen jälkeen. Lisäksi hän antoi älykkäitä (luovia, puolustuslinjan murtavia) syöttöjä kolmanneksi eniten (11) JäPS:n Ville Aholan ja HJK Klubi 04:n Otto Hannulan jälkeen sarjan viidenneksi parhaalla onnistumisprosentilla (54,55 %). Yoshilla älykkäitä syöttöjä oli viidenneksi eniten (9).
Jipon keskityskuningas Oskar Pihlaja antoi (joukkuetoverille maalipaikan luovia) avainsyöttöjä yhteensä eniten (24) ja 90 minuuttia kohden toiseksi eniten (1,08) HJK Klubi 04:n Marlo Hyvösen jälkeen. Syöttöjä 20 metrin säteelle maalista Pihlajalla oli neljänneksi eniten (41) EIF:n Nasiru Mohammedin, JäPS:n Ville Aholan ja KäPan Elias Kallion jälkeen.
Pyry Piiraisella oli päästettyjä maaleja 90 minuuttia kohden Ykkösliigan maalivahdeista kolmanneksi vähiten (1,07) FC Lahden Osku Maukosen ja PK-35:n Dimitrios Gkoumasin jälkeen. Piiraisen päästetyistä maaleista rangaistuspotkuja oli sarjassa eniten (5). Laukauksia kohti 90 minuuttia kohden Piiraiselle tuli toiseksi vähiten (3,91) Maukosen jälkeen ja torjuntoja 90 minuuttia kohden kolmanneksi vähiten (2,83) Maukosen ja EIF:n Ramilson Almeidan jälkeen. Piiraisen Prevented goals (estetyt maalit) -lukema oli sarjan paras (5,51). Lukema lasketaan vähentämällä päästettyjen maalien toteutunut määrä päästettyjen maalien odottamasta, eli Piirainen onnistui estämään 5,5 tilastollisesti "odotettua maalia".
Piiraisen pelaamien minuuttien määrä (2604) oli sarjan korkein. Oman joukkueensa kaikissa 27 ottelussa pelasi Piiraisen ohella Jyri Kiuru ja seitsemän muiden joukkueiden pelaajaa.
Artikkelin kansikuva: Mikko Kalavainen
