Jälleen yksi Ykkösliigakausi on jäänyt taakse ja Mehtimäki hiljentynyt talviteloille. Tällä viikolla Spotify'ssa julkaistussa Kolmen linja -podcastin ansiokkaassa jaksossa pureskellaan päättynyttä kautta päävalmentaja Mikko Hallikaisen kanssa käyttäen apuna WyScout-alustan tilastoja. Tässä artikkelissa sen sijaan kaivellaan samasta lähteestä vielä lisää dataa vuosittaisen tilastoyhteenvedon muodossa.
Jippo sijoittui Ykkösliigassa neljänneksi kerättyään 27 ottelusta 47 pistettä, jotka tulivat 13 voitolla ja kahdeksalla tasapelillä. Joukkue keräsi siis kuusi pistettä enemmän kuin edelliskaudella, jolloin sijoitus oli kolmas. Neljäs sija Ykkösliigassa ja 16. sija koko Suomen miesten sarjajärjestelmässä on seurahistorian kolmanneksi paras suoritus. Parempaankin olisi ollut eväitä, sillä Jipon pisteodottama, 45,1, oli sarjan kolmanneksi paras. Se oli myös parempi kuin kummallakaan kahdesta joukkueen edellisestä pronssijuhliin päättyneestä kaudesta.
Jippo teki sarjassa neljänneksi eniten maaleja (38) niin ikään neljänneksi korkeimmalla maaliodottamalla (41,5) ja päästi vähiten maaleja (22) matalimmalla maaliodottamalla (27,8). Jipon ei siis voida sanoa ylisuorittaneen, vaan ennemmin hieman alisuorittaneen omissa paikoissaan, ja vaikka joukkue onnistui puolestaan jättämään vastustajansa vähille paikoille, onnistui se välttymään takaiskuilta todennäköisyyksiäkin paremmin, kiitos osin mm. Pyry Piiraisen erinomaisen maalivahtipelaamisen.
Jipon tekemistä maaleista jopa kahdeksan (21 %) syntyi laukauksista rangaistusalueen ulkopuolelta – saman verran kuin yhteenlaskettuna suorista vapaapotkuista, rankkareista ja erikoistilanteiden jälkitilanteista, joista sarjan kärkikolmikko osui selvästi useammin. Laukauksia / maalintekoyrityksiä Jipolla oli sarjassa kolmanneksi eniten (90 minuuttia kohden 12,93) KTP:n ja Hakan jälkeen. Jipon pelaaminen on nyt kahden kauden ajan perustunut pallonhallintaan, mistä kertoo sarjan korkein pallonhallintaprosentti tällä kaudella (55,1 %). Vain Haka piti palloa lähes yhtä paljon kuin Jippo, muut sarjan joukkueet jäivät kauas taakse.
Jipon kokonaissyöttömäärä 90 minuuttia kohden oli sarjan korkein (455,56), ja syöttöprosentti sarjan paras (83,5 %). Miltei kaikissa tarkemmissakin syöttötilastoissa joensuulaiset olivat sarjan kärkikastia. Jipolla oli mm. eniten syöttöjä kentän viimeiselle kolmannekselle, eniten peliä edistäviä syöttöjä 90 minuuttia kohden ja eniten sivuttaissuuntaisia syöttöjä. Lisäksi joukkueella oli toiseksi eniten pitkiä syöttöjä ja toiseksi korkein passing rate (13,8), joka kertoo onnistuneiden syöttöjen määrän yhtä pallonhallintaminuuttia kohden.
Jippo kohtasi usein alhaalla makaavia puolustusmuureja. Kuva: Joshua Piipponen
Prässäämisen intensiteettiä kuvaava PPDA (Passes Per Defensive Action) oli Jipolla sarjan matalin (10,70), eli Jippo prässäsi kaikkia muita joukkueita korkeammalla intensiteetillä päästämättä vastustajaa usein pitkiin syöttöketjuihin omalla alueellaan. Vastaavasti PPDA Against -arvo oli Jipolla sarjan korkein (16,33), eli Jippoa vastaan prässättiin matalammalla intensiteetillä kuin mitään muuta joukkuetta vastaan. Käytännössä tämä näkyi erityisesti kotiotteluissa Mehtimäellä siinä, että suurin osa joukkueista parkkeerasi alakertaansa bussin ja antoi Jipon hallita palloa muodon ulkopuolella itse tiiviisti sumputtaen.
Se, että Jippo hallitsi usein palloa ja menetettyään sen pyrki ottamaan kontrollin takaisin nopeasti ja ylhäällä, näkyy osaltaan myös puolustustilastoissa. Vastustajan saamia maalintekoyrityksiä oli Jipolla selvästi vähiten (90 minuuttia kohden 8,41) samoin kuin blokattuja laukauksia (90 minuuttia kohden 2,15). Jipolla oli toiseksi vähiten niin puolustuskaksinkamppailuja (joita Jippo kuitenkin voitti toiseksi parhaalla prosentilla MP:n jälkeen), katkoja kuin pallonmenetyksiäkin. Ilmakaksinkamppailuja Jipolla oli toiseksi eniten korkeisiin palloihin erikoistuneen PK-35:n jälkeen.
Pelaajatilastoja
Kauden avauspuoliskolla pitkälti vaihtopelaajan roolissa ollut Miro Turunen nousi keskikesällä Jipon tehomieheksi ja oli lopulta koko kauden otannalla selvästi joukkueen tehokkain pelaaja. Ykkösliigan heinäkuun pelaajaksi valittu Turunen sijoittui kahdeksalla osumallaan sarjan maalipörssissä jaetulle neljännelle sijalle neljän muun pelaajan kanssa sekä viidellä maalisyötöllään syöttöpörssin kuudennelle sijalle Yoshin ja neljän muun pelaajan kanssa. Jipon seuraavaksi tehokkaimmat pelaajat Turusen jälkeen Yoshi (5+5), Jyri Kiuru (5+2), Eemeli Honkola (4+3), Terrence Smith (4+2) ja Lassi Forss (0+4).
Korkein maaliodottama oli Jipon pelaajista Kiurulla (6,83), joka oli koko sarjan tilastossa yhdeksäs. Jos Kiurulla olisi odottaman perusteella ollut rahkeita korkeampaankin maalimäärään, niin lisätehot olisivat olleet mahdollisia myös Yoshille. Japanilaisen maalisyöttöodottama (6,84) oli sarjan toiseksi korkein tätä(kin) tilastoa dominoineen KTP:n Petteri Forsellin jälkeen ja maalit+syötöt -odottama (11,77) niin ikään.
Turusen maalintekoyrityksistä enimmät upposivat joko maaliin tai tyssäsivät maalivahdin torjuntaan, sillä hänellä oli sarjan korkein laukaukset kohti maalia -prosentti (58,97 %). Turusella oli pelitilannelaukauksia suhteessa eniten, Kiurulla maalintekoyrityksiä päällä toiseksi eniten (11) kahden muun pelaajan kanssa KTP-puolustaja Matias Paavolan jälkeen ja Yoshilla laukauksia boksin ulkopuolelta kolmanneksi eniten (34) maalipörssin kärkinimien eli Petteri Forsellin ja PK-35:n Eino-Iivari Pitkälän jälkeen.
Miro Turunen laukomassa kohti maalia. Kuva: Joshua Piipponen
Keskitystilastoissa Jippo oli hyvin edustettuna Juho Lehtirannan toimesta. Lehtiranta keskitti määrällisesti neljänneksi eniten (79) HJK Klubi 04:n Nicklas Kroupkinin, Forsellin ja Hakan Valentin Purosalon jälkeen ja kolmanneksi tarkimmin kohteeseensa (48,84 %) JäPS:n Peetu Haikosen ja Henrik Ölanderin jälkeen. Yoshi oli tarkkuustilaston neljäs (44,83 %) ja Nuutti Tykkyläinen seitsemäs (40 %). Kiurulla oli kolmanneksi eniten pallokosketuksia vastustajan boksissa 90 minuuttia kohden (5,45) ja Aleksi Tarvosella neljänneksi eniten (5,18), heidän edellään olivat KTP:n Roni Polat ja Gift Sunday. Yoshi taas oli sarjan useimmin rikottu pelaaja (52) ja Terrence Smith useimmin rikottu pelaaja 90 minuuttia kohden (3,01).
Puolustus- ja kaksinkamppailutilastoissa näkyvin Jippo-nimi oli kaikissa joukkueen otteluissa Piiraisen, Yoshin, Lehtirannan ja Honkolan tapaan pelannut Niklas Haataja, jolla oli PK-35:n Pedro Dinizin ja Irfan Sadikin jälkeen kolmanneksi eniten ilmakaksinkamppailuja (142), joita hän voitti toiseksi parhaalla prosentilla (69,01 %) SJK Akatemian Akim Sairisen jälkeen. Haatajalla oli kolmanneksi eniten myös pallonriistoja 90 minuuttia kohden (11,92) PK-35:n Rasmus Sipin ja KTP:n Nathaniel Tahmbin jälkeen sekä katkoja yhteensä (149) JäPS:n Julius Salon ja PK-35:n Karo Räsäsen jälkeen. Lauri Sahimaalla oli liukutaklauksia viidenneksi eniten 90 minuuttia kohden (0,71). Victor Matheus sai eniten keltaisia kortteja (7) viiden muun pelaajan kanssa, ja Pasi Forsman (6) oli tilastossa seuraavien joukossa.
Haatajan kokonaissyöttömäärä (1847) oli sarjan korkein; 90 minuuttia kohden syöttöjä oli Valtteri Vesiaholla eniten (82,08) ja Haatajalla kolmanneksi eniten (66,31), väliin mahtui Hakan Matias Syrjäläinen. Haatajan edelliskaudesta kasvaneesta roolista pelin rakentamisessa kertoo se, että hänellä oli 90 minuuttia kohden syöttöjä kentän viimeiselle kolmannekselle toiseksi eniten (12,46) MP-toppari Ville Laihon jälkeen, peliä edistäviä syöttöjä kolmanneksi eniten (13,14) Laihon ja SJK Akatemian Cauet Wernerin jälkeen sekä läpisyöttöjä viidenneksi eniten (1,29). Lassi Forss oli samaisessa läpisyöttötilastossa kolmas (1,33) Petteri Forsellin ja Ville Laihon jälkeen, ja älykkäitä (luovia, puolustuslinjan murtavia) syöttöjä Forssilla oli kolmanneksi eniten (5) Forsellin ja Hakan Oliver Whyten jälkeen.
Niklas Haataja rakensi peliä alakerrassa. Kuva: Mikko Kalavainen
Ylempänä pelanneista pelaajista Yoshi antoi avainsyöttöjä neljänneksi eniten (18) Forsellin, Hakan Oiva Laaksosen ja KTP:n Foday Mannehin jälkeen ja Eemeli Honkola syöttöjä 20 metrin säteelle vastustajan maalista neljänneksi eniten niin yhteensä (45) kuin 90 minuuttia kohdenkin (1,93); edellä molemmissa tilastoissa olivat Forsell, Whyte ja Nicklas Kroupkin. Yoshilla oli 90 minuuttia kohden sarjan kuudenneksi korkein Attack contribution -lukema (0,74), joka mittaa pelaajan kokonaisvaltaista osallistumista hyökkäysketjuihin, jotka johtavat maalintekoyritykseen.
Pyry Piirainen päästi 0,76 maalia 90 minuuttia kohden, mikä on vähiten kaikista sarjan maalivahdeista. Boksin ulkopuolelta päästettyjä maaleja Piiraisella oli kuitenkin 90 minuuttia kohden eniten (0,24), mikä kertoo osin siitä, kuinka usein Jipon tiivis boksipuolustaminen pakotti vastustajat yrittämään maalintekoa kauempaa. Torjuntoja (2,36) ja laukauksia vastaan (3,13) 90 minuuttia kohden Piiraiselle tuli toiseksi vähiten KTP:n Maksym Zhukin jälkeen.
Viimeisenä tilastona nostettakoon esille Prevented goals (estetyt maalit) -lukema, joka Piiraisella oli sarjan neljänneksi korkein (2,37) PK-35:n Alex Ramulan, SJK Akatemian Samuel Friday Jamesin ja HJK Klubi 04:n Eero Niittyvirran jälkeen (joista viimeksi mainittu kiri listan kärkikastiin yhden KTP-ottelun urotekojen kautta). Lukema lasketaan vähentämällä päästettyjen maalien toteutunut määrä päästettyjen maalien odottamasta, eli Piirainen onnistui estämään 2,37 tilastollisesti "odotettua maalia".
Artikkelin kansikuva: Mikko Kalavainen
