"2011 oli Jarmo Korhosen paluuvuosi Jippoon ja ensimmäinen kauteni hänen alaisuudessaan. Jamon joukkueessa pelaaminen oli iso kunnia ja joukkueessa oli hyvä työnteon kulttuuri, jossa joka jätkä antoi treeneissä kaikkensa, mikä sitten heijastui pelikentälle kurinalaisuutena.

Toki itsekin sain pari kertaa kauden aikana pientä herättelyä valmentajalegendalta. Erityisen hyvin mieleeni on jäänyt kotipeli Viikinkejä vastaan ja peliä edeltävän päivän valmistautumispalaveri, joka koostui lähinnä Jamon värikkäästä kerronnasta, kuinka vastustajan liukas laitahyökkääjä tulee koko ysikymppisen menemään minusta ohi oikealta, vasemmalta, edestä ja takaa. Itse pelinhän voitimme 2-1 ja vastustaja ei tullut ohi kertaakaan, joten ehkä Jamo tiesi mistä naruista kannattaa vedellä. Lisäksi yhdellä vieraspelireissulla sain kokea kantapään kautta, että joukkueessa ei sooloilulle ole tilaa, kun myöhästyin pari minuuttia sovitusta lähtöajasta. Bussihan lähti ajallaan ja minä sain ottaa alkulämpöjä polkemalla hiki hatussa bussin perässä, kunnes muutaman kilometrin päässä minut suostuttiin ottamaan kyytiin. Onnekseni Joensuusta käsin vieraspeleihin saa matkustaa aina useamman tunnin, joten ehdin siinä poistella kertyneitä maitohappoja kaikessa rauhassa.

Joukkueena pelasimme vuoden aikana hyvää futista, mutta palloa ei meinattu saada maaliin kantamallakaan. Päästimme 24 pelissä vain 20 maalia, mutta maalittomilla tasapeleillä ei sarjataulukossa korkealle nousta ja jouduimmekin tyytymään alempaan keskikastiin. Kuten päästettyjen maalien saldosta näkee, joukkue puolusti todella hyvin, mutta mitään bussittamista se ei ollut, vaan useimmissa otteluissa olimme hallitsevampi ja pallollisena rohkeampi joukkue. Putoaminen ei missään vaiheessa kautta ollut huolena, mutta henkilökohtaisesti kaudesta jäi fiilis, että joukkueena olisimme voineet pystyä paljon parempaankin. Suomen cupissa pudotimme ansaitusti Tampere Unitedin jatkoajan jälkeen 2-1 ja etenimme kahdeksan parhaan joukkoon. Sitä seuraavaa cupin ottelua ei sitten mielellään muistelekaan, kun hävisimme tylysti Maarianhaminassa 4-0. Karuista loppulukemista huolimatta paljon jäi hampaankoloon, kun lahjoitimme parilla henkilökohtaisella virheellä voiton turhan helposti MIFKille.

Itse siirryin kauden jälkeen täysipäiväisesti työelämään ja laitoin nappikset naulaan neljän Jipossa vietetyn kauden jälkeen. Myönnän edelleen toisinaan kaiholla muistelevani jippovuosiani, sillä sen verran hyvä henki joukkueessa aina oli ja nautin futiksesta Joensuussa. Lehdissä olimme joka vuosi ennen kauden alkua varma putoaja ja valmentajia pidettiin lähes messiaan asemassa, kun onnistuivat pitämään meidät sarjassa. Tosiasiassa joukkueessa oli kuitenkin yksiselitteisesti etelän lehtimiehille tuntemattomia, mutta hyviä futareita, jotka olisivat olleet missä tahansa ykkösen joukkueessa vahvistuksia. Toki kapeahko materiaali oli, joten poissaolot vaikuttivat turhan paljon peliesityksiin."

Kausi: 2011
Sarjataso: Ykkönen
Sijoitus: 8.
Pisteet: 30
Voitot: 6
Tasapelit: 12
Tappiot: 6
Yleisö ka. 387
Valmentaja: Jarmo Korhonen